25v sitten lähdin luokkaretkelle Ruotsiin.Luokan pojista vain yksi pääsi laivaan, laukkutarkastuksen jälkeen... Laivalla paras ystäväni Satu jäi kii siskonsa henkareiden käytöstä... Kaikki tuntui menevän pieleen... opettajia ei tuntunut löytyvän mistään...no löytyi ne lopulta omasta hytistä, pienessä sievässä... Kynelien määrällä ei ollut rajaa...
Halusin päästä hytin rauhaan, mutta avain oli jollain muulla... Portaikoissa tuli vastaan nuori mies kaverinssa kanssa ja kysyi "Hei voiks mä autaa jotenkin?"... mahdoin olla tosi surkea näky...
Avaimenhaltija löytyi ja nuori mies kaverinsa kera lähtivät omille teilleen... Kasvopesun ja uuden meikkikerroksen jälkeen olin jälleen valmiina viettää aikaa luokkalaisten kaa ja tällä kerta emme tehneet mitään laitonta ;)
Löysimme mukavan pöydän, jonka ympärillä juttu lenssi ja laulu raikui...
Kun silmääni osuivat nuorenmiehen, joka aiemmin illalla oli tukenani ja turvanani... viittoilin häntä liittymään luokseemme...
Ja hän tuli viereni istumaan ♥
Siitä me sitten pikkuhilja livahdimme omille teille. Siinä iltana join valtavan määrän kokista ja olin kirjaimellisesti sokeri humalassa tai kokiksella on muhun vain sellainen vaikutus, (onneks Zerolla ei ole tätä sivu vaikutusta)
No kun juo kamalasti jotain, normiseuraus on, että tule tarve käydä tyhjennyksellä, mutt uskoka tai älkää niin siinä paatissa ei ollut yleisvessoja tai ainakaan me ei löydetty sellaista ja koska minuun hyttiin oli kaaaauhean pitkä matka hän huokutteli mut heidän hyttinsä luvaten, että saan ihan rauhassa käydä vessassa ja hän ei tee mulle yhtään mitään ja oli sanansa mittainen mies.
Mutta hän kyllä houkutteli minut jäämän sinne yöksi ja edellen mitään ei tapahtunut, lienekö syynä, että olin viides nukkuja siinä hytissä, aamulla tiemme erosivat ja en tienyt nähdänkö uudestaan...
Illalla mulla särki päätä ja menin meidän luokan poikien hyttiin nukkumaan, koska siellä majaili vain yksi poika ja sillä oli muuta mielessa, kuin kököttää hytissä. Yrittäessäni siinä sitten nukkua, niin eikös joku koputtanut seinään. Aikani koputeltuani alkoi hienoinen raivon poikanen nosta päätä ja päätin käydä sanomassa pari valittua sana kyseisen hytin asukille on se sitten Suomen, Ruotsin tai vaikka Kiinan kansalaisia. Kierettyäni naapuri käytävään sen hytin ovelle, hämmästyksekseni huomasin seisovani sen hytin edessä, jossa vietin edellisen yö. No voitte kuvitella, että raivo oli kadonnut saman tein ja tilalle tuli ♥
Siinä iltana laivassa ei ollut, kuin vain me. Kuva Seuraava yö vietimme siinä "poikien" hytissä...
Aamulla tuli eron hetki ja sydämeen asumaan kauhea ikävä...
Emme tieneet näemmekö enää...
Joten yllätys oli suuri hän muutaman päivän päästä istui nuorisokotini aulassa. Ensin kävelin vain ohi,luullen hänen olevan jonkun tytön poikakaveri, sitten perutin pari askelta ja :shock: ja suustani pääsi muutama ei kovin romantinen sana ja "mitä sä täällä teet?" ja vastaukseksi sain mitä valloitavimman hymyn ♥ ♥ ♥ :D
tiistai 14. syyskuuta 2010
perjantai 6. elokuuta 2010
Anteeksipyyntö
Maanatai 2.8.2010
Koko päivä väsytti, mutta kun Jama tuli kotiin piti heti lähtee käymään pankissa hakee mun masteri, sen jälken vielä kaupaan ruoka ostoksille.
Ruuan laittoa, perheilta :)toiminta oli ulkopeleja tällä kerta se sitten oli sulkista, Anna ja Mattias toivat oman vaikeus asteensa, varsinkin Mattias, joka karkasi vähäväliä pihalta.
Tunnelma muutui, kun Jama osui aika kova Benskua vartaloon ja se ei pyytänyt anteeksi, ei vaikka mä sanoi, vaan veti koko jutun leikiks!!! Mä vetäydyi pois pelistä sillä mä en todellakaan voinut ymmärtää sellaista.
Lopulta mä menin sisään. Kun lapset ja Jama tulivat lopulta sisälle, Jama lopulta pyysi Benskulta anteeksi. Mutta silti mun on kauhean vaikea ymmärtää, että niin helposta asiasta tuli niin suuri ongelma. Se oli vahinko ja me lapsillekin aina toitotetaan, että vahingonkin jälkeen pitää pyytä anteeksi, niin sitten aikuinen ihminen heittäytyy hankalaksi.
Hyvä ruoka parempi mieli, pelasti loppuillallan tarjoiluna meillä oli 10 litra herneitä :)
Koko päivä väsytti, mutta kun Jama tuli kotiin piti heti lähtee käymään pankissa hakee mun masteri, sen jälken vielä kaupaan ruoka ostoksille.
Ruuan laittoa, perheilta :)toiminta oli ulkopeleja tällä kerta se sitten oli sulkista, Anna ja Mattias toivat oman vaikeus asteensa, varsinkin Mattias, joka karkasi vähäväliä pihalta.
Tunnelma muutui, kun Jama osui aika kova Benskua vartaloon ja se ei pyytänyt anteeksi, ei vaikka mä sanoi, vaan veti koko jutun leikiks!!! Mä vetäydyi pois pelistä sillä mä en todellakaan voinut ymmärtää sellaista.
Lopulta mä menin sisään. Kun lapset ja Jama tulivat lopulta sisälle, Jama lopulta pyysi Benskulta anteeksi. Mutta silti mun on kauhean vaikea ymmärtää, että niin helposta asiasta tuli niin suuri ongelma. Se oli vahinko ja me lapsillekin aina toitotetaan, että vahingonkin jälkeen pitää pyytä anteeksi, niin sitten aikuinen ihminen heittäytyy hankalaksi.
Hyvä ruoka parempi mieli, pelasti loppuillallan tarjoiluna meillä oli 10 litra herneitä :)
torstai 5. elokuuta 2010
Lapsivapaaviikonloppu
Perjantai 30.7- Sunnuntai 1.8
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
Kun vihdoin pääsimme lähtemään suuntasimme kohti Hyvinkää, jostain syystä Jama ei halunut mennä Lohjalle ja vaikka oli juuri syönyt makaroonilaatikkoa kotona, sillä oli vielä nälkä joten menimme Hesburgeriin. Mega- ja juustohampurilaisaterian jälkeen, lähdimme kohti Hotelli Sveitsiä, vain huomataksemme, että se oli kesälomalla.
Vieläkään Jama ei halunut lähteä kohti Lohja ja Piian ja Samulin kotia, joten lähdimme Vantaalle. Kävimme hotelli Airport hotel Bonus Inn Parkiksella, koska Jama on joskus tehnyt siellä jotain maalaustöitä, mutta parkkipaikka oli täynnä, joten menimme Flamingon, olin siinä vaihessa niin väsynyt, että näköä rupesi haittaa ja mua rupesi palelee ihan sikana. Jama jäi katto telkkari, kun minä nukahdin viereen.
Aamulla 8 aikoihin olikin sitten hyvä herätä :D Ja mikä parasta selkä ei särkynyt yhtään. No kun kerran olimme hotellissa niin pitihän sitä koekäyttä hotellin sänkyä ja ei toiminut!!! Eihän siellä mitään voinut tehdä, kun siinä oli niin joustavat patjat. Joten mä kiskoin sijauspatjat lattialle, johan helpotti.
Kirjauttatuessamme hotelliin respa kysyi saako olla kylpyammetta, no tottakai saa, rakastan kylpyammeita, mutta amme osottautui melko kaposeksi ja matalaksi. Yksin sinne amhtui hyvin, mutt kaksin oli ahasta. Mutta kun luovutta käyttää, niin hyvin me sinne mahduimme ;D
Vettä ammesta, emme saanet pois sillä tulpasta lähti ketju irti. Aamun ensitöiksi piti käydä kaupassa ostamassa Jamalle puhtaat sukat, oli jäänyt työsukat illalla jalkaan o.o Mä viskasin ne roskiin heti kun vaan pääsimme kassojen ohi.
Shoppailun jälkeen suuntasimme aamiaiselle ja sitten oli huoneen luovutus edessä. Päivä tavotteisin kuului myös kenkien osto, mulle. Monta kauppa kävimme läpi, mutt ei tuntunut jalkaan sopivia kenkiä löytyvän kunnes sitten varmaan kauppakeskuksen viimeisestä kenkäkaupasta löytyi :D Ja Jama oli älyttömän kärsivällinen :D
Kävimme myös Saippuakaupassa, ajatuksena oli saada jotain kiva kylpyhetkeen, jos jäisimme vielä yöksi hotelliin. Saippuakaupassa oli kaiken näköisiä kylpypalloja josta yksi lähti matkaamme, erotiikka kylpypallo ;D
Kauppoja kierellessä alkoi tulla pikkuhilja nälkä, joten suuntasimme kulkumme kohti ravintola, jonka mainoksen Jama hotelli huoneessa lueskeli ja annoksen sieltä oli jo valmiiksi valinut. Osuimme paikalle pahimpaan ruuhkaan joten saimme odottaa ruokaa melko pitkään. Annokset oli isoja, mutta molemmilla oli pientä pettymystä.Itse antaisin annokselleni 8- pistettä.
Ruokailun jälkeen kävimme ostamassa elokuva liput. Sitten jatkoimme shoppailua. Tuliaisia lapsille, jokaiselle jotakin pientä. Lelua ja härpäkettä :D Annalle ja Mattiakselle uudet keinut, Litlepeople hahmoja. Tainalle ja Benskulle "minituulettimet" ja Laskuvarjo ukot. Piialle ja Samulille Viivi ja Wagner keittiö pyyhkeet. Tiinalle ja Jesselle HelloKitty-vessapaperia.;)
Sitten olikin jälkiruuan aika ja eikun jäskille :D nam nam
Jätskiannoksen jälkeen tuli "kylmä" ja siksi kaipasin vähän lisä päälle, mutta en löytänyt tunikkani. Käynti hotellilla ei auttanut :( nyt harmittaa sillä se oli yksi mun lempipaidoistani :(
Ja sit taas kauppaan karkkiostoksille :D
Ja leffaan... Noidan oppipoika... Nicolas Cage... :D
vessassa käynti...
Uudelle kierokselle ... Inception... Leonardo DiCaprio...
Nyt 100e yhdestä yöstä tuntui paljolta, joten lähdimme ajamaan kohti Lohjaa ja meitä odottava sänkyä. Väsy oli jo kova, joten kasteltuamme herneet painuimme pehkuihin, eipä tarvinut unta kauan houkutella.
Aamulla yllätys oli suuri kun selkä oli jällen kipeä. Liekö syynä väärä patja vai edellinen päivä.
Aamu jumpan jälkeen suihkussa huomasin, että kenkä oli hiertänyt kantapään ja siksi kaipasin laastaria, mutta missä on Piia ja Samulin "lääkekaappi"? Sitä voi ihmetellä? Etsimme olkkarista, vessasta, vaatehuoneesta, keittiöstä, vaan ei löytynyt... kunnes bingo! eteisen pöydän alla!
Jama otti "pienet" torkut ja mä luin Piian ja Samulin mainokset, sit olikin jo nälkää ja ABC kutsui...
ABC- noutto pöytä hoiti tehtävänssä. Nam. Savuporo keittoa, salaattia, peruna vihanneksi kalaa tartar kastiketta...masu oli täynnä...ettei jälkkäri oikein kaivanut... Hyvää... halvalla... eikä tarvinut edes odottaa...:D
Sitten kävimme kiertämässä yhden matkamuistomyymälän, siellä oli kaikkea kiva, olisin voinut osta puolet, jos olisi muu päivä kuin sunnutai ;D
Sitt oli vuoro palata kotiin...
Piia oli tehnyt suuren urakan, sen lisäksi, että hän oli hoitanut pikkuiset hän siivosi meidän kodin ja tehnyt ruoka käytännössä melkein yksin...
No illalla teimme ruoka yhdessä ja sitten vietimme viellä illan yhdessä, pelateen "Zombie Dice"-pelia. se oli juuri sopiva siihen olotilan, aivot ei olisi yhtä vaativampaan pelin kyennyt :D
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥
Kun vihdoin pääsimme lähtemään suuntasimme kohti Hyvinkää, jostain syystä Jama ei halunut mennä Lohjalle ja vaikka oli juuri syönyt makaroonilaatikkoa kotona, sillä oli vielä nälkä joten menimme Hesburgeriin. Mega- ja juustohampurilaisaterian jälkeen, lähdimme kohti Hotelli Sveitsiä, vain huomataksemme, että se oli kesälomalla.
Vieläkään Jama ei halunut lähteä kohti Lohja ja Piian ja Samulin kotia, joten lähdimme Vantaalle. Kävimme hotelli Airport hotel Bonus Inn Parkiksella, koska Jama on joskus tehnyt siellä jotain maalaustöitä, mutta parkkipaikka oli täynnä, joten menimme Flamingon, olin siinä vaihessa niin väsynyt, että näköä rupesi haittaa ja mua rupesi palelee ihan sikana. Jama jäi katto telkkari, kun minä nukahdin viereen.
Aamulla 8 aikoihin olikin sitten hyvä herätä :D Ja mikä parasta selkä ei särkynyt yhtään. No kun kerran olimme hotellissa niin pitihän sitä koekäyttä hotellin sänkyä ja ei toiminut!!! Eihän siellä mitään voinut tehdä, kun siinä oli niin joustavat patjat. Joten mä kiskoin sijauspatjat lattialle, johan helpotti.
Kirjauttatuessamme hotelliin respa kysyi saako olla kylpyammetta, no tottakai saa, rakastan kylpyammeita, mutta amme osottautui melko kaposeksi ja matalaksi. Yksin sinne amhtui hyvin, mutt kaksin oli ahasta. Mutta kun luovutta käyttää, niin hyvin me sinne mahduimme ;D
Vettä ammesta, emme saanet pois sillä tulpasta lähti ketju irti. Aamun ensitöiksi piti käydä kaupassa ostamassa Jamalle puhtaat sukat, oli jäänyt työsukat illalla jalkaan o.o Mä viskasin ne roskiin heti kun vaan pääsimme kassojen ohi.
Shoppailun jälkeen suuntasimme aamiaiselle ja sitten oli huoneen luovutus edessä. Päivä tavotteisin kuului myös kenkien osto, mulle. Monta kauppa kävimme läpi, mutt ei tuntunut jalkaan sopivia kenkiä löytyvän kunnes sitten varmaan kauppakeskuksen viimeisestä kenkäkaupasta löytyi :D Ja Jama oli älyttömän kärsivällinen :D
Kävimme myös Saippuakaupassa, ajatuksena oli saada jotain kiva kylpyhetkeen, jos jäisimme vielä yöksi hotelliin. Saippuakaupassa oli kaiken näköisiä kylpypalloja josta yksi lähti matkaamme, erotiikka kylpypallo ;D
Kauppoja kierellessä alkoi tulla pikkuhilja nälkä, joten suuntasimme kulkumme kohti ravintola, jonka mainoksen Jama hotelli huoneessa lueskeli ja annoksen sieltä oli jo valmiiksi valinut. Osuimme paikalle pahimpaan ruuhkaan joten saimme odottaa ruokaa melko pitkään. Annokset oli isoja, mutta molemmilla oli pientä pettymystä.Itse antaisin annokselleni 8- pistettä.
Ruokailun jälkeen kävimme ostamassa elokuva liput. Sitten jatkoimme shoppailua. Tuliaisia lapsille, jokaiselle jotakin pientä. Lelua ja härpäkettä :D Annalle ja Mattiakselle uudet keinut, Litlepeople hahmoja. Tainalle ja Benskulle "minituulettimet" ja Laskuvarjo ukot. Piialle ja Samulille Viivi ja Wagner keittiö pyyhkeet. Tiinalle ja Jesselle HelloKitty-vessapaperia.;)
Sitten olikin jälkiruuan aika ja eikun jäskille :D nam nam
Jätskiannoksen jälkeen tuli "kylmä" ja siksi kaipasin vähän lisä päälle, mutta en löytänyt tunikkani. Käynti hotellilla ei auttanut :( nyt harmittaa sillä se oli yksi mun lempipaidoistani :(
Ja sit taas kauppaan karkkiostoksille :D
Ja leffaan... Noidan oppipoika... Nicolas Cage... :D
vessassa käynti...
Uudelle kierokselle ... Inception... Leonardo DiCaprio...
Nyt 100e yhdestä yöstä tuntui paljolta, joten lähdimme ajamaan kohti Lohjaa ja meitä odottava sänkyä. Väsy oli jo kova, joten kasteltuamme herneet painuimme pehkuihin, eipä tarvinut unta kauan houkutella.
Aamulla yllätys oli suuri kun selkä oli jällen kipeä. Liekö syynä väärä patja vai edellinen päivä.
Aamu jumpan jälkeen suihkussa huomasin, että kenkä oli hiertänyt kantapään ja siksi kaipasin laastaria, mutta missä on Piia ja Samulin "lääkekaappi"? Sitä voi ihmetellä? Etsimme olkkarista, vessasta, vaatehuoneesta, keittiöstä, vaan ei löytynyt... kunnes bingo! eteisen pöydän alla!
Jama otti "pienet" torkut ja mä luin Piian ja Samulin mainokset, sit olikin jo nälkää ja ABC kutsui...
ABC- noutto pöytä hoiti tehtävänssä. Nam. Savuporo keittoa, salaattia, peruna vihanneksi kalaa tartar kastiketta...masu oli täynnä...ettei jälkkäri oikein kaivanut... Hyvää... halvalla... eikä tarvinut edes odottaa...:D
Sitten kävimme kiertämässä yhden matkamuistomyymälän, siellä oli kaikkea kiva, olisin voinut osta puolet, jos olisi muu päivä kuin sunnutai ;D
Sitt oli vuoro palata kotiin...
Piia oli tehnyt suuren urakan, sen lisäksi, että hän oli hoitanut pikkuiset hän siivosi meidän kodin ja tehnyt ruoka käytännössä melkein yksin...
No illalla teimme ruoka yhdessä ja sitten vietimme viellä illan yhdessä, pelateen "Zombie Dice"-pelia. se oli juuri sopiva siihen olotilan, aivot ei olisi yhtä vaativampaan pelin kyennyt :D
Lapsivapaan odotusta ...
Perjantai 30.7.2010
perjantai,perjantai, perjantai ja ei mikään tavallinen perjantai vaan Lapsivapaanviikonlopun Perjantai!
Piia tuli aamulla 6 aikoihin ja sitten he lähtivät Jaman kaa töihin Lopelle. Annakin heräsi silloin, mutta onneksi nukahti mun viereen vilä pariksi tunniksi.
Aamupaivällä tuli puhelinlinja korjaaja. Käytyään naapurin pihassa hän totesi, että yhteys toimii puhelintolppaan asti, eli oisko vikaa meidä laitteissa, no ei muuta kun kaapista sokkeli irti ja korjaaja mittaamaan tuleko sieltä mitään virta rasiasta, no ei tullut ei. Aikamme ihmeteltyämme sähkökaapin meneviä piuhoja hän päätti kiivetä tälläkerta tolpannokkaan ja kattoo josko vika olisi sittenkin siellä ja sieltähän se vika löytyi ja netti toimii taas. Jee jee jee. Sain maksettu laskut ja kasattu Jamalle heinäkuun kuitit.
Mitä pidemmälle päivä ehtii, sitä apeammaksi mieli muuutui viideltä tein makaroonilaatikkoa. Kuudelta syötin lapset, mutta Piia ja Jama eivaan näykynyt missään. Olin jo ihan varma, ettei me lähdetä tänään enää mihinkään, Kun Tiina ja Jesse tulivat pihaan ja kohta puolin Jama ja Piiakin. Ja me päästin kuin päästinkin lähtee :D
perjantai,perjantai, perjantai ja ei mikään tavallinen perjantai vaan Lapsivapaanviikonlopun Perjantai!
Piia tuli aamulla 6 aikoihin ja sitten he lähtivät Jaman kaa töihin Lopelle. Annakin heräsi silloin, mutta onneksi nukahti mun viereen vilä pariksi tunniksi.
Aamupaivällä tuli puhelinlinja korjaaja. Käytyään naapurin pihassa hän totesi, että yhteys toimii puhelintolppaan asti, eli oisko vikaa meidä laitteissa, no ei muuta kun kaapista sokkeli irti ja korjaaja mittaamaan tuleko sieltä mitään virta rasiasta, no ei tullut ei. Aikamme ihmeteltyämme sähkökaapin meneviä piuhoja hän päätti kiivetä tälläkerta tolpannokkaan ja kattoo josko vika olisi sittenkin siellä ja sieltähän se vika löytyi ja netti toimii taas. Jee jee jee. Sain maksettu laskut ja kasattu Jamalle heinäkuun kuitit.
Mitä pidemmälle päivä ehtii, sitä apeammaksi mieli muuutui viideltä tein makaroonilaatikkoa. Kuudelta syötin lapset, mutta Piia ja Jama eivaan näykynyt missään. Olin jo ihan varma, ettei me lähdetä tänään enää mihinkään, Kun Tiina ja Jesse tulivat pihaan ja kohta puolin Jama ja Piiakin. Ja me päästin kuin päästinkin lähtee :D
Pelkopoli
Torstai 29.7.2010
Herätys jo ennen 8, Anna toimeesta. Aamupala nassuun ja pihalle. Tänään ulkona tuule ja kovaa, mutt tuuli on lämmin ettei se todellakaan mitään haittaa, päin vastoin ulkona on oiken mukava istuskella rappusilla.
Kamilla soitti. Pelkopolilta tuli puhelu ja aika sinne on vasta kuukauden päästä. En nyt löytänyt Annan odotusajan neuvolakorttia, mutt kyllä mä pääsin pelkopolille huomattavasti aikaisemmilla viikoilla, kun Kami. Outoa, luulisi, että on parempi jos pääse purkkamaan pelkojaan riitävän ajoissa, niin saa kaikki solmut auki ennen synnytystä.
Kamilla on myöskin päätänyt aloittaa äippäloma 50 arkipäivä ennen LA:ta eli 5.8 alkaen. Silloin on mahdollistaa toteuttaa suunnitelma jonka mukaan Pauli on joka toinen viikko Kamin ja vauvan kaa kotona :D
Diva pissailut ympärin jatkuu aina vaan :( joten kohta ei jää muuta vaihtoehtoa kuin piikki :(
Herätys jo ennen 8, Anna toimeesta. Aamupala nassuun ja pihalle. Tänään ulkona tuule ja kovaa, mutt tuuli on lämmin ettei se todellakaan mitään haittaa, päin vastoin ulkona on oiken mukava istuskella rappusilla.
Kamilla soitti. Pelkopolilta tuli puhelu ja aika sinne on vasta kuukauden päästä. En nyt löytänyt Annan odotusajan neuvolakorttia, mutt kyllä mä pääsin pelkopolille huomattavasti aikaisemmilla viikoilla, kun Kami. Outoa, luulisi, että on parempi jos pääse purkkamaan pelkojaan riitävän ajoissa, niin saa kaikki solmut auki ennen synnytystä.
Kamilla on myöskin päätänyt aloittaa äippäloma 50 arkipäivä ennen LA:ta eli 5.8 alkaen. Silloin on mahdollistaa toteuttaa suunnitelma jonka mukaan Pauli on joka toinen viikko Kamin ja vauvan kaa kotona :D
Diva pissailut ympärin jatkuu aina vaan :( joten kohta ei jää muuta vaihtoehtoa kuin piikki :(
Pieni yksisarvinen
keskiviikko 28.7.2010
Aamupäivä sujui pyykin pesulla ja altaan pumppaamisella. Hikinen urakka!
Mattiaksen nukahdettua päikkäreille,kannoin altaasen 26 sangollista vettä.
Tiina on taas kipeä, mutt on sen verran parempi,että tänään ääni jo kulki, joen hän soitti mulle. Siitä tulikin sitten maraton puhelu, kuinkas muutenkaan ;D. Heidän 12kk tehtävä meni vähään mönkään, eli sitä ei hoidettu eilen :(
Illalla sitten tapahtui haaveri,olin Mattiaksen kaa pihalla ja juorusin Piian kaa, Mattias leikkii kolmipyöräisellä: työnteli sitä, kiipeili kyytin ja takaisin. Sitt ihan yllätäin, kun Mattias istui pöyränpäällä ihan rauhassa pyörä kaatui ja Mattias mätkähti otsa edellä maahan, tuloksena aivan järkyttävä kuhmu. Poika syliin ja juoksujalka sisälle, herne-maissi-paprikapussi pakkasesta pyyhkeseen ja otsaan. Sinä se sylissä sitten rauhoitui alkoi nuokkua. Musta se oli pelottava reaktio, joten me lähdetiin tk:hon, en edes soittanut sinne.
Tk:ssa hoitaja putsas ihon kuhmun päältä ja laittoi hopea sisältävän lappusen otsaan ja jättikokosen laastarin päälle.Saa olla paikalla pari päivä. Palu matkalla Mattias sitten sai nukahtaakin ja pari tuntii se sittten nukkuikin, mutta meni kuiteskin yöunille jo kymmenen maissa.
Aamupäivä sujui pyykin pesulla ja altaan pumppaamisella. Hikinen urakka!
Mattiaksen nukahdettua päikkäreille,kannoin altaasen 26 sangollista vettä.
Tiina on taas kipeä, mutt on sen verran parempi,että tänään ääni jo kulki, joen hän soitti mulle. Siitä tulikin sitten maraton puhelu, kuinkas muutenkaan ;D. Heidän 12kk tehtävä meni vähään mönkään, eli sitä ei hoidettu eilen :(
Illalla sitten tapahtui haaveri,olin Mattiaksen kaa pihalla ja juorusin Piian kaa, Mattias leikkii kolmipyöräisellä: työnteli sitä, kiipeili kyytin ja takaisin. Sitt ihan yllätäin, kun Mattias istui pöyränpäällä ihan rauhassa pyörä kaatui ja Mattias mätkähti otsa edellä maahan, tuloksena aivan järkyttävä kuhmu. Poika syliin ja juoksujalka sisälle, herne-maissi-paprikapussi pakkasesta pyyhkeseen ja otsaan. Sinä se sylissä sitten rauhoitui alkoi nuokkua. Musta se oli pelottava reaktio, joten me lähdetiin tk:hon, en edes soittanut sinne.
Tk:ssa hoitaja putsas ihon kuhmun päältä ja laittoi hopea sisältävän lappusen otsaan ja jättikokosen laastarin päälle.Saa olla paikalla pari päivä. Palu matkalla Mattias sitten sai nukahtaakin ja pari tuntii se sittten nukkuikin, mutta meni kuiteskin yöunille jo kymmenen maissa.
Ei sujunut ihan putken...
Tiistai 26.7.2010
Unikeko! Unikeko, Bensku on unikeko!
Yritin soittaa Tiinalle, kun tänään heidän pitäisi suorittaa heinäkuun 12kk- tehtävä, mutten saanut yhteyttä :(
Jaman tultuaan töistä hän pääsikin ruuan tekoon, eli meillä grillattiin :D , minä tein salattia ja muuta tarpeellista, ruokailuun jälkeen me lähdetiin Hyvinkäälle viemään auto huoltoon. Benskulle annettiin määräys lämmittää saunaa ja Tainan piti kattoo pienten perään.
No auto saimme vietyy, mutta pudotettuani avaimet huollon postiluukusta sisään, huomasin että ovet jäi auki ja kotin tultuamme huomasin, että vara-avain, ei ollut paikallaan, eikä löytynyt mistään. No ei autanut kuin toivoa, ettei kukaan varastaa sitä autoa.
No ei saunaan lämmityskään sujunut ihan niikuin ois toivonut. Bensku kyllä sytytti tulen alle, mutt jäi sitten touhuilee omaan huoneesen ja siksi puut kerkis palaa hiilokselle. Mattias oli siinä vaiheessa niin väsy, että pyysin Tainan istuu hetki Mattiaksen kaa saunassa, sitten pesin pojan suihkussa ja laitoin nukkumaan.
Me muut kävimme saunassa myöhemmin ...
Unikeko! Unikeko, Bensku on unikeko!
Yritin soittaa Tiinalle, kun tänään heidän pitäisi suorittaa heinäkuun 12kk- tehtävä, mutten saanut yhteyttä :(
Jaman tultuaan töistä hän pääsikin ruuan tekoon, eli meillä grillattiin :D , minä tein salattia ja muuta tarpeellista, ruokailuun jälkeen me lähdetiin Hyvinkäälle viemään auto huoltoon. Benskulle annettiin määräys lämmittää saunaa ja Tainan piti kattoo pienten perään.
No auto saimme vietyy, mutta pudotettuani avaimet huollon postiluukusta sisään, huomasin että ovet jäi auki ja kotin tultuamme huomasin, että vara-avain, ei ollut paikallaan, eikä löytynyt mistään. No ei autanut kuin toivoa, ettei kukaan varastaa sitä autoa.
No ei saunaan lämmityskään sujunut ihan niikuin ois toivonut. Bensku kyllä sytytti tulen alle, mutt jäi sitten touhuilee omaan huoneesen ja siksi puut kerkis palaa hiilokselle. Mattias oli siinä vaiheessa niin väsy, että pyysin Tainan istuu hetki Mattiaksen kaa saunassa, sitten pesin pojan suihkussa ja laitoin nukkumaan.
Me muut kävimme saunassa myöhemmin ...
tiistai 3. elokuuta 2010
Voihan päänsärky
Maanatai 26.7.2010
Aamusta pää valmiiks kipeänä. Laitoin Annalle juniorin päälle ja yritin makoilla sängyssä, mutt ei siitä oikein mitään tullut, joten burana naamaan...
Päivän kohokohta Hierontaa! Aah ja Ooh! Jama kärttäs eilen mun hieronta aika joten, kun Elinalla oli torstaina vapa-aukko varasin sen Jamalle <3.
Hieronta auttoi myös päänsäärkyn tai sitten burana teki tehtävänsä tai molemmat.
Merkasin päänsärkyn myös allakkaan, yritän seurata onko se yhteydessä kuukaustis kiertoon, ovulaattion vai tuleko ne satunaisesti.
Tänään myös satoi hetkenaika, joten päänsärky on voinut johtua siitäkin...
Aamusta pää valmiiks kipeänä. Laitoin Annalle juniorin päälle ja yritin makoilla sängyssä, mutt ei siitä oikein mitään tullut, joten burana naamaan...
Päivän kohokohta Hierontaa! Aah ja Ooh! Jama kärttäs eilen mun hieronta aika joten, kun Elinalla oli torstaina vapa-aukko varasin sen Jamalle <3.
Hieronta auttoi myös päänsäärkyn tai sitten burana teki tehtävänsä tai molemmat.
Merkasin päänsärkyn myös allakkaan, yritän seurata onko se yhteydessä kuukaustis kiertoon, ovulaattion vai tuleko ne satunaisesti.
Tänään myös satoi hetkenaika, joten päänsärky on voinut johtua siitäkin...
Sunnuntai ...
Sunnuntai 25.7.2010
Jamalla oli puhe. Se koski työn tekoa, maalista ja iankaikkista. Koska Tiina oli ropekonissa, olin ekan tunni lasten huoneessa Jaman kaa.Toiseksi tunniksi tuli kaveriksi Taru, oppiaiheena oli rakastan perhettäni. Ennen kotiin lähtöä pyysin siunauksen, jonka sitten antoi Teppo, koska Jama sanoi olevansa liian väsynyt, herättyään tekee puhetta 5 aamulla.
Loppupäivä menikin lepäileen.
Jamalla oli puhe. Se koski työn tekoa, maalista ja iankaikkista. Koska Tiina oli ropekonissa, olin ekan tunni lasten huoneessa Jaman kaa.Toiseksi tunniksi tuli kaveriksi Taru, oppiaiheena oli rakastan perhettäni. Ennen kotiin lähtöä pyysin siunauksen, jonka sitten antoi Teppo, koska Jama sanoi olevansa liian väsynyt, herättyään tekee puhetta 5 aamulla.
Loppupäivä menikin lepäileen.
Parisuhdesotkuja
Lauantai 24.7.2010
Aamu alkoi mukavissa merkeissä, lähdin kauppaan hakee maito, mutt teinkin koko viikonlopun ostokset. Syötin aamupala leppoisissa tunnelmissa, Jama lähti Lopelle työmerkkeissä. Palattuaan ehdotin, että kävisimme Happosilla hakee se kerrossänky, josta se sitten veti herneet nenää ihan käsittämättömästä syystä. No ei haettu, eikä tehty mitään muutakaan.
Sitten soitti Kami, halusi tietää mun mielipide heidän parisuhde ongelmiin, sanoin että mun on vaikea ottaa kantaa tilanteesen, koska en tiedä kaikkia faktoja. Mutta sanoin, että mun mielestä parisuhde pitäisi perustua rehellisyyten, avoimuuten ja sitoutumisen, jos jokin näistä mättää niin ei siinä rakkauskaan pelasta suhdetta. Lupasin jutella Paulin kaa.
No Pauli suuttui mulle ja löi luurin korvaan, koska mä sanoin, että mikään suhde ei voi perustua sille, että toinen muuttuu/parantuu ongelmistaan.
Illalla Kami ja Pauli soittivat uudestaan, sanoin että heidä pitä ottaa breikki ja vaikka viikko tai kaks ja sitt miettii parisuhdettaan uudestaan, sanoin myös, että pitä lakata piirtä piruja seinään, mitä jos kuvitelmillaan ja elää tätä hetkeä. Sanoin, että he ajavat toinen toisensa ja itsensä panikkiin noilla kuvitelmillaan. Niin ja Paulille sanoin, että jos Kamilla ei halua olla parisuhteessa, häntä ei voi pakottaa siihen.
Aamu alkoi mukavissa merkeissä, lähdin kauppaan hakee maito, mutt teinkin koko viikonlopun ostokset. Syötin aamupala leppoisissa tunnelmissa, Jama lähti Lopelle työmerkkeissä. Palattuaan ehdotin, että kävisimme Happosilla hakee se kerrossänky, josta se sitten veti herneet nenää ihan käsittämättömästä syystä. No ei haettu, eikä tehty mitään muutakaan.
Sitten soitti Kami, halusi tietää mun mielipide heidän parisuhde ongelmiin, sanoin että mun on vaikea ottaa kantaa tilanteesen, koska en tiedä kaikkia faktoja. Mutta sanoin, että mun mielestä parisuhde pitäisi perustua rehellisyyten, avoimuuten ja sitoutumisen, jos jokin näistä mättää niin ei siinä rakkauskaan pelasta suhdetta. Lupasin jutella Paulin kaa.
No Pauli suuttui mulle ja löi luurin korvaan, koska mä sanoin, että mikään suhde ei voi perustua sille, että toinen muuttuu/parantuu ongelmistaan.
Illalla Kami ja Pauli soittivat uudestaan, sanoin että heidä pitä ottaa breikki ja vaikka viikko tai kaks ja sitt miettii parisuhdettaan uudestaan, sanoin myös, että pitä lakata piirtä piruja seinään, mitä jos kuvitelmillaan ja elää tätä hetkeä. Sanoin, että he ajavat toinen toisensa ja itsensä panikkiin noilla kuvitelmillaan. Niin ja Paulille sanoin, että jos Kamilla ei halua olla parisuhteessa, häntä ei voi pakottaa siihen.
Kriisistä krisiin...
Perjantai 23.7.2010
Taina ja Benjamin suostuivat kattomaan pienteen perään, sillä aika kun minä siivoan. Sain siivottu vassan ja keittiöön. Vessa hanasta sain vihdoin kalkkisaostumat pois.
Sitten soitti Pauli ja pyysi tulla hakemaan, se oli ihan murtunut ja raivossaan, velkaa on kuulemma 500e enemmän ja Kami ei suostu kertomaan mihin se meni. Huoh.
Katsoin paremmaksi pyytä Jama tai Piia hakemaan Pauli sillä aika, kun mä puhun Paulin kaa. No Jamalla oli työt pahasti keskeen, mutt Piia lupas lähtee ropekonista hakee Pauli ja hakikin, mutt Pauli haluskin sitten heti takaisin.
Myöhemmin illalla selvisi, että Kamilla löi Paulia, ilman syytä tai provosointia, jos sellaiseksi ei lasketa kotiin palamista.
Puhuin taas pikään tovin puhelimessa, mutt mitä se auttaa en tiedä...
Taina ja Benjamin suostuivat kattomaan pienteen perään, sillä aika kun minä siivoan. Sain siivottu vassan ja keittiöön. Vessa hanasta sain vihdoin kalkkisaostumat pois.
Sitten soitti Pauli ja pyysi tulla hakemaan, se oli ihan murtunut ja raivossaan, velkaa on kuulemma 500e enemmän ja Kami ei suostu kertomaan mihin se meni. Huoh.
Katsoin paremmaksi pyytä Jama tai Piia hakemaan Pauli sillä aika, kun mä puhun Paulin kaa. No Jamalla oli työt pahasti keskeen, mutt Piia lupas lähtee ropekonista hakee Pauli ja hakikin, mutt Pauli haluskin sitten heti takaisin.
Myöhemmin illalla selvisi, että Kamilla löi Paulia, ilman syytä tai provosointia, jos sellaiseksi ei lasketa kotiin palamista.
Puhuin taas pikään tovin puhelimessa, mutt mitä se auttaa en tiedä...
Pesutupa ja puistoilua :)
Torstai 22.7.2010
Me lähetiin aamusta Tiinalle, 9 oli varattuna pesutupa, kun petarin päälinen ei mahtunut meidän koneeseen. Sitten puistoiltiin sen ajan lähipuistossa. Ostin Siwasta laatikollisen kuningatar-tuutteja, enkä tieteenkää muistanut, että Jesse ei syö marjoja missään muodossa. No sai sitten joku pappa jäskiä ;D Annalle kävi haaveri, kun kaatui suihkulähteeseen, Vaatteet kastui ja jätski meni tietysti hukkaan. Tiinan päältä löytyi Annalle paita, mutt mieliala oli jo pilalla ja oli Annalla väsykin, joten lähdittiin kotiin.
Hetken nukuttuani lähdin hakee Bensku Mettisiltä. Siellä meni hiuka pidempään kuin arvelin, mutt sellaista se on...
Pauli ja Kami saivat jonkin verran selvitetty asioita ja sovittua sotasuunnitelma. Käärmeet myyntiin, luottotiedot pois. Kamille lisäapua lääkäriltä. No on se suuniteltu, mutta suunitelma vaati myös täytäntöä, jos ei tee mitään, suunnitelmista ei ole mitään hyötyä.
Mua ärsyttää tään huushollin kunto, mutt en saa mitään aikaiseksi, varsinkin kun on nukkunut vain 4t.
Me lähetiin aamusta Tiinalle, 9 oli varattuna pesutupa, kun petarin päälinen ei mahtunut meidän koneeseen. Sitten puistoiltiin sen ajan lähipuistossa. Ostin Siwasta laatikollisen kuningatar-tuutteja, enkä tieteenkää muistanut, että Jesse ei syö marjoja missään muodossa. No sai sitten joku pappa jäskiä ;D Annalle kävi haaveri, kun kaatui suihkulähteeseen, Vaatteet kastui ja jätski meni tietysti hukkaan. Tiinan päältä löytyi Annalle paita, mutt mieliala oli jo pilalla ja oli Annalla väsykin, joten lähdittiin kotiin.
Hetken nukuttuani lähdin hakee Bensku Mettisiltä. Siellä meni hiuka pidempään kuin arvelin, mutt sellaista se on...
Pauli ja Kami saivat jonkin verran selvitetty asioita ja sovittua sotasuunnitelma. Käärmeet myyntiin, luottotiedot pois. Kamille lisäapua lääkäriltä. No on se suuniteltu, mutta suunitelma vaati myös täytäntöä, jos ei tee mitään, suunnitelmista ei ole mitään hyötyä.
Mua ärsyttää tään huushollin kunto, mutt en saa mitään aikaiseksi, varsinkin kun on nukkunut vain 4t.
Voihan pikavippi :(
Keskiiviikko 21.7.2010
Pauli soitti lohduttomana ja ei mikään ihme. Juuri maaliskuussa maksoimme 5000 edestä perintään menneitä laskuja ja sitt maksettavaksi jäi 2000 edestä osamaksuja. 4kk aikana on yrittänyt lyhentää parhaansa mukaan ja nyt sitten löytyi lisää uusia piilotettuja laskuja 400e edestä pikavippeja ja 400e edestä vaatteita esim. ellos tilille. Kaikki tähän asti maksetut maksut valui kankkulan kaivon.
Puhuttiin pitkään puhelimessä, ei se tieteenkään mitään auta, Kami tartee rajumpia keinoja ongelmansa, jokin esto ettei hän vois ostaa luotolle ja eikä missään tapauksessa pikavippeja.
Tuntui niin pahalta kuunnella toisen toivottomuutta.
Pauli soitti lohduttomana ja ei mikään ihme. Juuri maaliskuussa maksoimme 5000 edestä perintään menneitä laskuja ja sitt maksettavaksi jäi 2000 edestä osamaksuja. 4kk aikana on yrittänyt lyhentää parhaansa mukaan ja nyt sitten löytyi lisää uusia piilotettuja laskuja 400e edestä pikavippeja ja 400e edestä vaatteita esim. ellos tilille. Kaikki tähän asti maksetut maksut valui kankkulan kaivon.
Puhuttiin pitkään puhelimessä, ei se tieteenkään mitään auta, Kami tartee rajumpia keinoja ongelmansa, jokin esto ettei hän vois ostaa luotolle ja eikä missään tapauksessa pikavippeja.
Tuntui niin pahalta kuunnella toisen toivottomuutta.
Ei muisti riitä ...
Tiistai 20.7.2010
Täys musta aukko. Sen muistaan, että Piia haki Benskun Mettisille, mutt mitä muuta tapahtui en muista. Tähän liityen Benskun täytyi luultavasti siivota huoneensa, sitt on normit päivä rutinit, Kamikin muistakseni soitti huolissaan Paulin pelamisesta.
Täys musta aukko. Sen muistaan, että Piia haki Benskun Mettisille, mutt mitä muuta tapahtui en muista. Tähän liityen Benskun täytyi luultavasti siivota huoneensa, sitt on normit päivä rutinit, Kamikin muistakseni soitti huolissaan Paulin pelamisesta.
perjantai 30. heinäkuuta 2010
Skype ja Sardinia tuliaista
Maanantai 19.7.2010
Juttelin 4,5t Piian kaa skypessä. Puhuttiin Amista ja sen perheestä, Annasta, Piiasta ja Samulista. Jotenkin tuntuu niin pahalta, että Piia voi niin huonosti parishteessaan ja toinen ei ymmärrä. Mutt kai se vaan on niin, ett Piian täytyy hyväkseä se tosi asia, ett Samuli on nuorempi kuin hän ja siksi henkiseltä kehitykseltä valovuosien päästä Piiasta. He kai olivat lähimpänä toisiaan heidän tavatessa, Piian sairastetuun masennuksen takia oli kehityksessä hiukan jäljessä. Mutt nyt on ottanut ikäisiään kii, niinpä ero heidän välillä kasvoi. Piia halua elämässään jo seuraavalle tasolle, Samuli on vielä "teini" tasolla.
Mutt kyll mä toivoon, että Samuli oppisi pian huomioimaan Piiankin tarpeita, sekä oppimaan kommunikoimaan...
Perheillan toimintana piti olla korkeasaaren meno, mutta Jama oli jälleen myöhään töissä, joten... En enää muista mitä meillä loppujenlopuksi oli toimintana, mutta tarjoiluna oli Tiinan ja Jessen tuomaa Sardinian herkku. Jälleen sain näpäytyksen, ett kuuntelee PH kuiskauksia, mutta ei enhän taaskaan voinut tehdä niin kuin tuntui...
Nimittäin tunsin selvästi, että mun täytyy kääntää paketin tekstit, mutta ei päätin soittaa Tiinalle, ett mikä se herkun juju oli ja pieleen meni. Aikamme tapeltuamme irrottaen käärepaperi pois, aloin google-kääntäjällä kääntämän paketin teksteja ja huomaasin käärrepaperin olevan vohvelia O.O
Juttelin 4,5t Piian kaa skypessä. Puhuttiin Amista ja sen perheestä, Annasta, Piiasta ja Samulista. Jotenkin tuntuu niin pahalta, että Piia voi niin huonosti parishteessaan ja toinen ei ymmärrä. Mutt kai se vaan on niin, ett Piian täytyy hyväkseä se tosi asia, ett Samuli on nuorempi kuin hän ja siksi henkiseltä kehitykseltä valovuosien päästä Piiasta. He kai olivat lähimpänä toisiaan heidän tavatessa, Piian sairastetuun masennuksen takia oli kehityksessä hiukan jäljessä. Mutt nyt on ottanut ikäisiään kii, niinpä ero heidän välillä kasvoi. Piia halua elämässään jo seuraavalle tasolle, Samuli on vielä "teini" tasolla.
Mutt kyll mä toivoon, että Samuli oppisi pian huomioimaan Piiankin tarpeita, sekä oppimaan kommunikoimaan...
Perheillan toimintana piti olla korkeasaaren meno, mutta Jama oli jälleen myöhään töissä, joten... En enää muista mitä meillä loppujenlopuksi oli toimintana, mutta tarjoiluna oli Tiinan ja Jessen tuomaa Sardinian herkku. Jälleen sain näpäytyksen, ett kuuntelee PH kuiskauksia, mutta ei enhän taaskaan voinut tehdä niin kuin tuntui...
Nimittäin tunsin selvästi, että mun täytyy kääntää paketin tekstit, mutta ei päätin soittaa Tiinalle, ett mikä se herkun juju oli ja pieleen meni. Aikamme tapeltuamme irrottaen käärepaperi pois, aloin google-kääntäjällä kääntämän paketin teksteja ja huomaasin käärrepaperin olevan vohvelia O.O
Ikävä
Sunnuntai 18.7.2010
Lastenhuone on täpöten täynnä. Annan, Mattiaksen ja Lunan lisäksi siellä oli Johan ja Hanna, sekä Daniel. Onneksi me olimme tänään molemmat paikalla, minä ja Tiina. Touhua oli ihan riittävästä, Anna on on porukan vanhin ja hantin pistävin.
Kirkkopäivän jälkeen Tiina lähtee, hyvin nopeasti takaisin kotiinsa, vaikka olemme melkein kaksi tuntia yhdessä lastenhuoneessa, emme kerkiä paljon keskenämme jutella tai "olla", joten päälimmäiseksi tunneksi jää ikävä.
Tokihan ymmärrän, ett Tiina on aikuinen, naimisissa ja hänellä on oma elämä, mulla ikävä tytärtäni. :(
Lastenhuone on täpöten täynnä. Annan, Mattiaksen ja Lunan lisäksi siellä oli Johan ja Hanna, sekä Daniel. Onneksi me olimme tänään molemmat paikalla, minä ja Tiina. Touhua oli ihan riittävästä, Anna on on porukan vanhin ja hantin pistävin.
Kirkkopäivän jälkeen Tiina lähtee, hyvin nopeasti takaisin kotiinsa, vaikka olemme melkein kaksi tuntia yhdessä lastenhuoneessa, emme kerkiä paljon keskenämme jutella tai "olla", joten päälimmäiseksi tunneksi jää ikävä.
Tokihan ymmärrän, ett Tiina on aikuinen, naimisissa ja hänellä on oma elämä, mulla ikävä tytärtäni. :(
Ja netti toimii taas ;D
Siis blogi ajantasalle Hep! :D
Onneksi tein allakkaan muistipanoja päivien tapahtumista :D
Onneksi tein allakkaan muistipanoja päivien tapahtumista :D
lauantai 17. heinäkuuta 2010
Kun ei oikein jaksais...
Jama on energia täys se vois varmaan siirtää vuoria, jos tuntis sen tarpelliseksi. Mä on vähemmän innokas mihinkään. Johtuikohan menneestä viikosta? Ei kai... miten se nyt sillei, kun ei voimia oo...
No sain mä itsestäni sen verran irti, ett lähdettiin sitt Hongkongin siellä meni sitt ihan mukavasti aika, kun Jama shoppaili firmajuttuja. Tartui mullekin jotain käteen. Peleja, tarroja ja sormivärejä Annalle :D Niin ja ostin mä kirjan "Saiturin joulu"
Sitten piipahdimme kotona ja sitten taas kauppaan, tällä kerta Röykkään Valtsuun :D Ja Taina ja Anna jäivät tutustumaan uusin peleihin ;)
Sillä aikaa kun minä tein ruoka, Jama ja Bensku korottivat koira-aitauksen aidan loppuun. Jospa se Sasu nyt pysyis siellä...
Yks kaks kello olikin niin paljon, ett päätin käyttää Mattiasta suihkussa saunan sijan. Sitt hän menikin nukkumaan ja me saatiin rauhallisen saunomishetken, no oli siellä Anna, Taina ja Benjaminkin, mutt Mattiasta täytyy vahtii ihan eritavalla, joten...
No sain mä itsestäni sen verran irti, ett lähdettiin sitt Hongkongin siellä meni sitt ihan mukavasti aika, kun Jama shoppaili firmajuttuja. Tartui mullekin jotain käteen. Peleja, tarroja ja sormivärejä Annalle :D Niin ja ostin mä kirjan "Saiturin joulu"
Sitten piipahdimme kotona ja sitten taas kauppaan, tällä kerta Röykkään Valtsuun :D Ja Taina ja Anna jäivät tutustumaan uusin peleihin ;)
Sillä aikaa kun minä tein ruoka, Jama ja Bensku korottivat koira-aitauksen aidan loppuun. Jospa se Sasu nyt pysyis siellä...
Yks kaks kello olikin niin paljon, ett päätin käyttää Mattiasta suihkussa saunan sijan. Sitt hän menikin nukkumaan ja me saatiin rauhallisen saunomishetken, no oli siellä Anna, Taina ja Benjaminkin, mutt Mattiasta täytyy vahtii ihan eritavalla, joten...
perjantai 16. heinäkuuta 2010
Perjantai, perjantai, perjantaaaai...
Jee jee jee... loppuperhe kotiutuu tänään JEEEEE :D ainakin tällä hetkellä tuntuu tältä, kunnes tule eka kränä ja mä toivon, ett se leiri ois kestänyt täältä ikuisuuten. No ei vainiskaan, on se kiva, ett porukka on taas kasassa :D
Sain tuolit hiottu loppuun, nyt ne on enää maalia vaille. Kädetkin sai kaunista punaista väriä pintaan, kun en loppupeleissa enää jaksanut siirtyä varjoon, sitä tahtia mitä aurinko liikkui.
N. neljän aikoihin nuo leireilijät sitten tuli. Jamalla menikin sitt loppupäivä kamojen purussa. Anna hyppiloikki sohvalla Tainan ja Benskun vieressä purkien ikävänsä, kun nämä kaksi parkeeras itsensä telkkarin eteen. Piti oikeasti rautalangasta vääntää, ett toiseella oli ikävä ja vähemmällä pääsette, kun nyt annatte sitä huomiota...
Eikä tilannetta yhtään helpottanut, ett mull on menkat ja ne tekee oikeasti hulluks. Onneksi on tuo kuukuppikäytössä, muuten varmaan hyppisin vielä enemmän seinille. Onneksi tuota pahinta vuotoa kestää vain paripäivä, mutt silti...siinä on kaksi päivä liikaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh...
Illalla istuttii rappusilla ja Jama kertoili leirillä kuultuja juttuja...enpä muista, ett oltais koskaan aiemmin jutskailtu tolleesti, kaipa silläkin oli ikävä...
Piia pyyteli skypeen, tartti patjaostoneuvoja, mutt kun tää netti pätkiiiii ... edelleen. Jutskattiin sitt puhelimessa. Käskin mennä vaan kauppoille ja kokeilee eri malleja, ett miltä ne tuntuu.
Sain tuolit hiottu loppuun, nyt ne on enää maalia vaille. Kädetkin sai kaunista punaista väriä pintaan, kun en loppupeleissa enää jaksanut siirtyä varjoon, sitä tahtia mitä aurinko liikkui.
N. neljän aikoihin nuo leireilijät sitten tuli. Jamalla menikin sitt loppupäivä kamojen purussa. Anna hyppiloikki sohvalla Tainan ja Benskun vieressä purkien ikävänsä, kun nämä kaksi parkeeras itsensä telkkarin eteen. Piti oikeasti rautalangasta vääntää, ett toiseella oli ikävä ja vähemmällä pääsette, kun nyt annatte sitä huomiota...
Eikä tilannetta yhtään helpottanut, ett mull on menkat ja ne tekee oikeasti hulluks. Onneksi on tuo kuukuppikäytössä, muuten varmaan hyppisin vielä enemmän seinille. Onneksi tuota pahinta vuotoa kestää vain paripäivä, mutt silti...siinä on kaksi päivä liikaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh...
Illalla istuttii rappusilla ja Jama kertoili leirillä kuultuja juttuja...enpä muista, ett oltais koskaan aiemmin jutskailtu tolleesti, kaipa silläkin oli ikävä...
Piia pyyteli skypeen, tartti patjaostoneuvoja, mutt kun tää netti pätkiiiii ... edelleen. Jutskattiin sitt puhelimessa. Käskin mennä vaan kauppoille ja kokeilee eri malleja, ett miltä ne tuntuu.
torstai 15. heinäkuuta 2010
Sardinian tuliaiset
Tänään Piia lähti töihin ja minä jäin pikkusten kaa yksin. Huomenna Tainan tulee Tepon kyydillä kotio nn- leiriltä ja Jama tuo pojat nm-leiriltä. Sitt ollaan taas kaikki kotosalla. :D
Pauli venäytti tänään selkänsä :( Kävi lääkärissä ja sai sairasloma, mutt jos selkä tokenee itsekseen, niin huomenna saa mennä töihin, jos ei ,niin sitt uusiks lääkärin.
Piia oli suruissaan, kun Samuli ei hoitanut hänen herneitä, en voi ymmärtää miten joku voi olla noin ...huokaus... ei sanat riitä kuvaaman tilannetta...
Annalla kävi eilen pisuvahinko meitin sänkyyn, yritin tuuletta petaria, ei auttanut, tänään päätin pesasta päälisen. Arvatkaa vaan mahtuiko koneesen? No EI!!! vaikka meillä on 7kg kone, argh. Täytynee kai sitt mennä tiinalle pesee se pälinen. Niillä on iso konee pesutuvassa, muistaakseni. :P
Tiina tuli takaisin ulkomailta kaukomailta häämatka viettämässä ja jokaiselle oli jotakin: Annalle hellokity vesipyssyt, Mattiakselle vesimeloni pallo, Piia sai sisilisko magnetin, minä sain turkoosin rannekoruu ;P Muiden lahjoja en vielä tiedä.
On tuolla jääkaapissa jokin yhteinenkin tuliainen, joku makea sardinialais-herkku.
Pauli venäytti tänään selkänsä :( Kävi lääkärissä ja sai sairasloma, mutt jos selkä tokenee itsekseen, niin huomenna saa mennä töihin, jos ei ,niin sitt uusiks lääkärin.
Piia oli suruissaan, kun Samuli ei hoitanut hänen herneitä, en voi ymmärtää miten joku voi olla noin ...huokaus... ei sanat riitä kuvaaman tilannetta...
Annalla kävi eilen pisuvahinko meitin sänkyyn, yritin tuuletta petaria, ei auttanut, tänään päätin pesasta päälisen. Arvatkaa vaan mahtuiko koneesen? No EI!!! vaikka meillä on 7kg kone, argh. Täytynee kai sitt mennä tiinalle pesee se pälinen. Niillä on iso konee pesutuvassa, muistaakseni. :P
Tiina tuli takaisin ulkomailta kaukomailta häämatka viettämässä ja jokaiselle oli jotakin: Annalle hellokity vesipyssyt, Mattiakselle vesimeloni pallo, Piia sai sisilisko magnetin, minä sain turkoosin rannekoruu ;P Muiden lahjoja en vielä tiedä.
On tuolla jääkaapissa jokin yhteinenkin tuliainen, joku makea sardinialais-herkku.
keskiviikko 14. heinäkuuta 2010
Tiistaikeskiiviikko
Piia jäi eilen ja tänään mun kaveriksi tänne kotio.
Eilen käytiin Hyvinkäällä näyttää auto autotohtorille, saatiin varattu aikaa kasvojen kohotuksen 28.7, samalla ne tekee vuosihuollon.
Nyt kun oltiin Hyvinkääll ja tääll on Lidl, Piia sai yliputtu ostoksille Lidliin. Minähän olen boikotoinut Lidliä, niiden kassa järjestelyjen vuoksi jo monta vuotta. Mutt nyt ainakin täss Hyvinkään Lidlissä oli ihan mukavat kassat ja sain ihan rauhassa pakata ostokset, eikä tarvinut hötkyillä, niin kuin aiemmin, kun niissä ei ollut sitä pakkaustilaa lain o.o
Joo ja Piia on oikeassa Lidlin jätski on hyvä eikä aiheuta mulle vatsa väänteitä, niin kuin Valion jätskit aiheuttaa laktaaseista huolimatta :(, :D
Molempina päivinä syötiin possun sisäfilettä mustapekkakastikkeessa, perunoiden keraa. Se vaan on niin hyvää :D
Eilen myös meni tosi myöhään, koska me vaihdettiin Jamalle ehjän tietsikkapöydän. tai no Piiahan sen homman teki minun pyynnöstäni. Kuullemma paikat oli niin täynnä pölyä, ett on ihme ettei ole syttynyt tulipaloa.
Myös jo pitkään työstöä odottaneet tuolit, saivat vihdoin raappaa raappaa ja hiomapaperi käsittelyn.
Siinä työn oheella tuli jutkattu Piian kaa ja suru on suuri, kun toisella on niin pahaolo, kun näkemys kodinhoidosta, läheisyydestä ja toisen huomion ottamisessa on niin kaukana toisistaan. :¨(
Eilen käytiin Hyvinkäällä näyttää auto autotohtorille, saatiin varattu aikaa kasvojen kohotuksen 28.7, samalla ne tekee vuosihuollon.
Nyt kun oltiin Hyvinkääll ja tääll on Lidl, Piia sai yliputtu ostoksille Lidliin. Minähän olen boikotoinut Lidliä, niiden kassa järjestelyjen vuoksi jo monta vuotta. Mutt nyt ainakin täss Hyvinkään Lidlissä oli ihan mukavat kassat ja sain ihan rauhassa pakata ostokset, eikä tarvinut hötkyillä, niin kuin aiemmin, kun niissä ei ollut sitä pakkaustilaa lain o.o
Joo ja Piia on oikeassa Lidlin jätski on hyvä eikä aiheuta mulle vatsa väänteitä, niin kuin Valion jätskit aiheuttaa laktaaseista huolimatta :(, :D
Molempina päivinä syötiin possun sisäfilettä mustapekkakastikkeessa, perunoiden keraa. Se vaan on niin hyvää :D
Eilen myös meni tosi myöhään, koska me vaihdettiin Jamalle ehjän tietsikkapöydän. tai no Piiahan sen homman teki minun pyynnöstäni. Kuullemma paikat oli niin täynnä pölyä, ett on ihme ettei ole syttynyt tulipaloa.
Myös jo pitkään työstöä odottaneet tuolit, saivat vihdoin raappaa raappaa ja hiomapaperi käsittelyn.
Siinä työn oheella tuli jutkattu Piian kaa ja suru on suuri, kun toisella on niin pahaolo, kun näkemys kodinhoidosta, läheisyydestä ja toisen huomion ottamisessa on niin kaukana toisistaan. :¨(
tiistai 13. heinäkuuta 2010
12v sitten :D
Benjamin
Aamulla heräsin käymän vessassa, samalla Jama heräsi töihin. Minna ja Seppo lapsineen nukkuivat vielä "yksiössä". Heidän päivä ohjelmaan kuului Serenassa käynti. Siinä hetkein aika ihmetteltyä, totesin, ett "et sä taida tänään töihin lähteä." No mikäs siin Jama jäi kotiin, hetken päästä kävin herättää Minna ja Seppo: "Hei voisitteks te kattoo meitin lapsia tänään, me mennään synnärille?" ;D
Synnärill' meitä otti vastaan mukava kätilö, hetken käyrillä olon ja vaatteiden vaihdon jälkeen hän ohjasi meidät eteenpäin saate sanoilla: "Tässä on rauhallinen viides synnyttäjä, reippaat supistukset." No mihin sitä ois hötkyillyt.
Synnytys eteni ihan mukavasti, supistuksia tuli ja meillä oli Jaman kaa oikein hauskaa, oikein harmitti, ett Uno-kortit jäi matkasta.
Kätilö tuli moikkaa ja sitt sovittiin, ett lääkäri tulis puhkaise kalvot niin saatais tää homa jo loppuun. Kun lääkäri tuli ja puhkas kalvot, lapsvesi olikin vihertävä, kätilö sitä ihmetteli, kun kuulemma käyrien mukaan, synnytys eteni ihan kun oppikirjassa. En tiedä miksi, mutt hän oli hämmästynyt lapsiveden kunnosta.
Kalvojen puhkaisu kovensi supistuksia, nyt ei ollut enää niin hauska. Sattui, kohdun suu oli 9 sentiä auki, jee kohta tää on ohi.Sattuu... mutt yhdeksän sentiä on ja pysyy, ponnistaa ei saa, ennen kun kohdun suu on täysin aukii, ei auke.
Kätilö tekee jälleen sisätutkimuksen. Hei, nyt tule supistus! Mitä ihmettä se tekee. Tajuntaa repivä kipuu täyttää mieleen, kuuleen itteni huutavan, että nyt SATTUU!!! En oikein tajunut mitä tapahtuu ja mitä ihmettä kätilö teki... supistus ja sama juttu uusiks, tällä kerta kätilö sanoi mun huuton, ett "Jo mä tiedän, ett tää sattuu, mutt mä yritään työntää tään reunaan pois tästä, ett päästäis synnyttää." Kolmas kerta toden sanoin. Mä huudan, mua sattuu ja harmittaa, ettei saa ponnistaa, se veis tää kivun pois. Sitt muistan lukeneeni jostain ett, jos kohdun suu ei ole täysin auki ei saa ponnistaa sillei täysillä, mutt saa pikkasen, niin kuin punnistais kivun pois. Supistu tulee ja ponnistaan ihan pikkasen. Kätilö haluu taas kurkataa tilannetta, mä aattelen, ett jos se koskee muhun supistuksen aikana mä potkasen sitä, ihan oikesti.
Supistus ohi kätilö kurkkaa ja totea, että kohdun suu on täysin auki, saa ponnistaa. Hetken päästä tajuan, ett jalkoja pistelee. Kätilö totea, että hyperhentiloin ja alkaa etsiä paperipussia, johon minä tokaisen, ett ei tässä mitään paperipusseja tarvitaan, nyt tää vauva ulos niin kuin olis jo... Muutama ponnistus ja vauva on ulkona. Ihana kaikki on ohitse, tämä on viimeinen kerta, ei enään ikinä.
Kello on 14.02 ja radiosta alkaa Leila ja Annukka, kuuntelemme ohjelmaa poika sylissä! Ihan kuin poika olisi tiennyt, ett 14.02 alkaa isin lempi ohjelma ;D.
Strategiset mitat 4000g ja 52cm.
Tänään odotin tota maagista kello aikaa, että voisin soittaa 12v synttäri onnittelut Benskulle, hiukan myöhästyin, mutta sieltä se päivänsankari aalloista puhelimen päähän löytyi Markuksen avustuksella ;D Nyt se on sitten virallisesti yksi Nuorista miehistä :D
Aamulla heräsin käymän vessassa, samalla Jama heräsi töihin. Minna ja Seppo lapsineen nukkuivat vielä "yksiössä". Heidän päivä ohjelmaan kuului Serenassa käynti. Siinä hetkein aika ihmetteltyä, totesin, ett "et sä taida tänään töihin lähteä." No mikäs siin Jama jäi kotiin, hetken päästä kävin herättää Minna ja Seppo: "Hei voisitteks te kattoo meitin lapsia tänään, me mennään synnärille?" ;D
Synnärill' meitä otti vastaan mukava kätilö, hetken käyrillä olon ja vaatteiden vaihdon jälkeen hän ohjasi meidät eteenpäin saate sanoilla: "Tässä on rauhallinen viides synnyttäjä, reippaat supistukset." No mihin sitä ois hötkyillyt.
Synnytys eteni ihan mukavasti, supistuksia tuli ja meillä oli Jaman kaa oikein hauskaa, oikein harmitti, ett Uno-kortit jäi matkasta.
Kätilö tuli moikkaa ja sitt sovittiin, ett lääkäri tulis puhkaise kalvot niin saatais tää homa jo loppuun. Kun lääkäri tuli ja puhkas kalvot, lapsvesi olikin vihertävä, kätilö sitä ihmetteli, kun kuulemma käyrien mukaan, synnytys eteni ihan kun oppikirjassa. En tiedä miksi, mutt hän oli hämmästynyt lapsiveden kunnosta.
Kalvojen puhkaisu kovensi supistuksia, nyt ei ollut enää niin hauska. Sattui, kohdun suu oli 9 sentiä auki, jee kohta tää on ohi.Sattuu... mutt yhdeksän sentiä on ja pysyy, ponnistaa ei saa, ennen kun kohdun suu on täysin aukii, ei auke.
Kätilö tekee jälleen sisätutkimuksen. Hei, nyt tule supistus! Mitä ihmettä se tekee. Tajuntaa repivä kipuu täyttää mieleen, kuuleen itteni huutavan, että nyt SATTUU!!! En oikein tajunut mitä tapahtuu ja mitä ihmettä kätilö teki... supistus ja sama juttu uusiks, tällä kerta kätilö sanoi mun huuton, ett "Jo mä tiedän, ett tää sattuu, mutt mä yritään työntää tään reunaan pois tästä, ett päästäis synnyttää." Kolmas kerta toden sanoin. Mä huudan, mua sattuu ja harmittaa, ettei saa ponnistaa, se veis tää kivun pois. Sitt muistan lukeneeni jostain ett, jos kohdun suu ei ole täysin auki ei saa ponnistaa sillei täysillä, mutt saa pikkasen, niin kuin punnistais kivun pois. Supistu tulee ja ponnistaan ihan pikkasen. Kätilö haluu taas kurkataa tilannetta, mä aattelen, ett jos se koskee muhun supistuksen aikana mä potkasen sitä, ihan oikesti.
Supistus ohi kätilö kurkkaa ja totea, että kohdun suu on täysin auki, saa ponnistaa. Hetken päästä tajuan, ett jalkoja pistelee. Kätilö totea, että hyperhentiloin ja alkaa etsiä paperipussia, johon minä tokaisen, ett ei tässä mitään paperipusseja tarvitaan, nyt tää vauva ulos niin kuin olis jo... Muutama ponnistus ja vauva on ulkona. Ihana kaikki on ohitse, tämä on viimeinen kerta, ei enään ikinä.
Kello on 14.02 ja radiosta alkaa Leila ja Annukka, kuuntelemme ohjelmaa poika sylissä! Ihan kuin poika olisi tiennyt, ett 14.02 alkaa isin lempi ohjelma ;D.
Strategiset mitat 4000g ja 52cm.
Tänään odotin tota maagista kello aikaa, että voisin soittaa 12v synttäri onnittelut Benskulle, hiukan myöhästyin, mutta sieltä se päivänsankari aalloista puhelimen päähän löytyi Markuksen avustuksella ;D Nyt se on sitten virallisesti yksi Nuorista miehistä :D
maanantai 12. heinäkuuta 2010
1-0 koivu vs. zafira
Aamulla Piian piti tulla kääntymässä ennen töihin menoa täällä ja kun ei kahdeksan mennessä näkynyt, arvelin soittaa, ett onko nukkunut pommiin, mutt ei, oli se käynyt sisällä astikin, mutt kukaan ei kuullut mitään, eikä reagoinut, vaikka hän kuulemma rymistelikin vahingossa. Kauhea!Miten pelottava ajatus, täällä voi käydä kuka tahansa eikä me edes herätä. O.O
Leirilläiset lähtivät aamulla, olen jälleen yksin noiden pikkusten kaa.
Pystytin Annalle teltan pihalle, koska pikkuinen kuuntelee kokoajan isolta tieltä kantautuvia ääniä ja luule, ett ne tulis kohta jo takaisin, no kohtahan se on kun on pe ja he sitten tulevat, mutt toisen on niin vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa, ett ne tulee perjantaina.
Mattias ja Anna päättivät helpottaa äidin työtaakka nukkumalla päikkärit vuoron perään, ensi Mattias 11-14, sitten Anna 14-16.15.
Piia tuli pitää meille seuraa ja lähdimmekin uimaan. rannalla oli tosi kiva. Anna oli elementissään. Mattias oli ensin, ett älä äiti luule, että mä oikeasti tulisin veteen, mutta sangon ja lapion avustuksella hän on kohta olikin vadessä :D
Rantaleikkien jälkeen päädyimme Rajamäkeen pizza ostoksille. Nyt on masut täynnä ja ihmisillä hyvä tahto.
Kotiin päästyämme uskalsin kurkata auton vaurioita. Perutin nimittäin meidän pihakoivuun, väistäessäni lasten leluja.
Leirilläiset lähtivät aamulla, olen jälleen yksin noiden pikkusten kaa.
Pystytin Annalle teltan pihalle, koska pikkuinen kuuntelee kokoajan isolta tieltä kantautuvia ääniä ja luule, ett ne tulis kohta jo takaisin, no kohtahan se on kun on pe ja he sitten tulevat, mutt toisen on niin vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa, ett ne tulee perjantaina.
Mattias ja Anna päättivät helpottaa äidin työtaakka nukkumalla päikkärit vuoron perään, ensi Mattias 11-14, sitten Anna 14-16.15.
Piia tuli pitää meille seuraa ja lähdimmekin uimaan. rannalla oli tosi kiva. Anna oli elementissään. Mattias oli ensin, ett älä äiti luule, että mä oikeasti tulisin veteen, mutta sangon ja lapion avustuksella hän on kohta olikin vadessä :D
Rantaleikkien jälkeen päädyimme Rajamäkeen pizza ostoksille. Nyt on masut täynnä ja ihmisillä hyvä tahto.
Kotiin päästyämme uskalsin kurkata auton vaurioita. Perutin nimittäin meidän pihakoivuun, väistäessäni lasten leluja.
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
Mansikoita ja Rakkauskirje
Meillä mansikoita ei pakasteta, ne vaan yksinkertaiseti syödään kilo tolkulla. Siitä tuli tapa, sen yhden kesän jälkeen, kun huomasimme, ettei jäänyt mitä pakastettavaksi perattuamme 5kg mansikoita ;D
Eilen oli sitten kesän ensimmäinen mansikkapäivä. Ostettiin me kyllä herneitäkin :D
Lauantain menu:
Alkupalaksi mansikoita ja herneitä, pääruoaksi... no jotain pöperöä ala Jelena se oli, jälkiruuaksi lisää mansikoita ja herneitä... saunaan jälken jätskiä ja mansikoita ja herneitä ja leffaa. Yöpalana hiukan mansikoita? ;D
Liekö Mansikoiden syy vai mikä, mutt me oltiin jälleen kerran ajoissa aamulla kirkossa. Anna ja Mattias olivat kyll ihan umpi väsyneitä, koska olivat heränneet jo seitsemältä, joten kun tulimme kotiin molemmat nukkuivat. Auton ei voinut heitä jättää, joten kannoin Mattiaksen tuolissaan lastenhuoneesen ja Annan omaan sänkyyn, molemmat nukkuivat kolmen tunnin päikkärit. Mäkin nukuin :D
Illalla soitin äidille, iskä voi jo paremmin, mikä on tosi hyvä uutinen, nyt on pikkuhilja totutellut normiruokaan. Seuraavassa kontrollikäynillä tarkistetaan, ettei ole tullut etäispesäkkeitä.
Taina ja Benjamin saivat huoneensa siivottu ja näin olleen pääsevä huomenna leireilleen. Minäkin sain aikaiseksi "Rakkaus kirjen tyttärrelleni", en tiedä mitä sillä tehdään, mutt sellainen piti kirjoittaa ja lähettää leirin vetäjille.
"Ei se kukko käskien laula,
ei myöskään(tästä puuttuu sana "synny") rakkauskirje kiireen keskellä.
Rakas Taina,
1. käytä aurinkorasvaa
2. käytä hattua
3. muista juoda
4. mull on jo ikävä
5.nähdään pian
t. Äiti
Näinhän se kommukaatio monesti sujuu lyhyesti ja ytimekkäästi.
Mutta mitä mä halusinkaan sanoa:
1. ethän polta itseäsi auringossa, olen sen kokenut ja se ei ole kivaa...
2. Aurinko porottaa taivaalla iloisesti, muista suojata päätäs, ettei leiri mee pipariksi auringonpistoksen vuoksi...
3. myös nestehukkaa aiheuttaa ikäviä seurauksia, sen vältät juomalla riittävästi
4. monet kiukku puuskani ovat johtuneet eroahdistuksesta, mull on ikävä sua, jo ennen kun olet jo lähtenyt. Nyt joudun ihan itse lukemaan Annalle, en saa koko viikkona hengähdystaukoa, mitkä sinä olet minulle suonut. Kiitos rakas.
5. Nähdän pian = Rakastan sinua. Turvallista matka. En malta odottaa , että saan kuulla selostuksesi tän vuoden leiristä :D
Kumpa muistaisin sanoa useammin, kaikista tärkeimmän, minkä tunnen sinua kohtaan. Se on se, mikä syntyi, kun katsoit mua tummansinisillä silmillään, aivan kuin pistäkses mieleen, ett toi on mun äiti ja minä katsoin sinua ja ajattelin, hiukan sekaisin kaikista tapahtumista ja ennen kaikkean suuresta yllätyksestä, jonka koin juuri hetki aikaisemmin, kun selvisi, että perheesemme syntyi tyttö :) "Tyttö! Senhän piti olla poika! Olimme siitä satavarmoja. Se on siis Tyttö! ... ", mutta juuri sillä hetkellä, kun me katsoimme toisiamme silmiin, ei millään muulla ollut mitään merkitystä, se oli se hetki, jolloin rakkauteni sinua kohtaan syntyi "... minun rakas pikkuruinen Tyttöni ♥"
Rakkaus, joka ei koskaan häviä.
Nähdään pian rakas Mysteeri ;)"
Eilen oli sitten kesän ensimmäinen mansikkapäivä. Ostettiin me kyllä herneitäkin :D
Lauantain menu:
Alkupalaksi mansikoita ja herneitä, pääruoaksi... no jotain pöperöä ala Jelena se oli, jälkiruuaksi lisää mansikoita ja herneitä... saunaan jälken jätskiä ja mansikoita ja herneitä ja leffaa. Yöpalana hiukan mansikoita? ;D
Liekö Mansikoiden syy vai mikä, mutt me oltiin jälleen kerran ajoissa aamulla kirkossa. Anna ja Mattias olivat kyll ihan umpi väsyneitä, koska olivat heränneet jo seitsemältä, joten kun tulimme kotiin molemmat nukkuivat. Auton ei voinut heitä jättää, joten kannoin Mattiaksen tuolissaan lastenhuoneesen ja Annan omaan sänkyyn, molemmat nukkuivat kolmen tunnin päikkärit. Mäkin nukuin :D
Illalla soitin äidille, iskä voi jo paremmin, mikä on tosi hyvä uutinen, nyt on pikkuhilja totutellut normiruokaan. Seuraavassa kontrollikäynillä tarkistetaan, ettei ole tullut etäispesäkkeitä.
Taina ja Benjamin saivat huoneensa siivottu ja näin olleen pääsevä huomenna leireilleen. Minäkin sain aikaiseksi "Rakkaus kirjen tyttärrelleni", en tiedä mitä sillä tehdään, mutt sellainen piti kirjoittaa ja lähettää leirin vetäjille.
"Ei se kukko käskien laula,
ei myöskään(tästä puuttuu sana "synny") rakkauskirje kiireen keskellä.
Rakas Taina,
1. käytä aurinkorasvaa
2. käytä hattua
3. muista juoda
4. mull on jo ikävä
5.nähdään pian
t. Äiti
Näinhän se kommukaatio monesti sujuu lyhyesti ja ytimekkäästi.
Mutta mitä mä halusinkaan sanoa:
1. ethän polta itseäsi auringossa, olen sen kokenut ja se ei ole kivaa...
2. Aurinko porottaa taivaalla iloisesti, muista suojata päätäs, ettei leiri mee pipariksi auringonpistoksen vuoksi...
3. myös nestehukkaa aiheuttaa ikäviä seurauksia, sen vältät juomalla riittävästi
4. monet kiukku puuskani ovat johtuneet eroahdistuksesta, mull on ikävä sua, jo ennen kun olet jo lähtenyt. Nyt joudun ihan itse lukemaan Annalle, en saa koko viikkona hengähdystaukoa, mitkä sinä olet minulle suonut. Kiitos rakas.
5. Nähdän pian = Rakastan sinua. Turvallista matka. En malta odottaa , että saan kuulla selostuksesi tän vuoden leiristä :D
Kumpa muistaisin sanoa useammin, kaikista tärkeimmän, minkä tunnen sinua kohtaan. Se on se, mikä syntyi, kun katsoit mua tummansinisillä silmillään, aivan kuin pistäkses mieleen, ett toi on mun äiti ja minä katsoin sinua ja ajattelin, hiukan sekaisin kaikista tapahtumista ja ennen kaikkean suuresta yllätyksestä, jonka koin juuri hetki aikaisemmin, kun selvisi, että perheesemme syntyi tyttö :) "Tyttö! Senhän piti olla poika! Olimme siitä satavarmoja. Se on siis Tyttö! ... ", mutta juuri sillä hetkellä, kun me katsoimme toisiamme silmiin, ei millään muulla ollut mitään merkitystä, se oli se hetki, jolloin rakkauteni sinua kohtaan syntyi "... minun rakas pikkuruinen Tyttöni ♥"
Rakkaus, joka ei koskaan häviä.
Nähdään pian rakas Mysteeri ;)"
lauantai 10. heinäkuuta 2010
rakas Naapuri
En tiedä itkeäkö vai nauraa, vai mitä pitää ylipäätänsä ajatella.
Olin juuri vaipunut unteen maille, mukavasti Jaman kainaloon(Jama kattoi vielä telkkaria),kun yhtäkkiä Jama säpsähti ja kuunteeli jotain, telkkaristakin laittoi äänet pois. Ulkoa kuului ihmellistä ääntä, ensi luulin, ett Sasu on taas karanut ja haukku jossain, mutt koirat nukkui tyytyyväisinä takapihan kuistilla. Jotain ihme ääntä ulkoa kuului, pakkohan sitä oli mennä tutkimaan. Ääni osoittautui tulevan naapurista ja jonkin näköinen puhallinsoitin se oli ja sitten ihmisääntä, liekö joku yrittänyt saada naapurimme lopettaman vai mitä, mutt onneksi sitä epävireistä musisointia ei kestänyt kauan.
Mutta riittävän pitkään, että Mattias heräs, JEE! Sinä menikin iloisesti tunti Mattiaksen nukuttamisessa ja toinen varmistellessa, että hän kans nukkuu ja se että adrenaliini poistui elimistöstä. Onneksi ikiliikkujat heräsivät vasta 8.30 :D
Naapurimme... muistan, kun olin iloinen naapuri tontin omistaja vaihtui, uusi naapuri oli meidän ikäinen ja perheessä oli pari vuotias tyttö ja oli tulossa toinen lapsi, aattelin, että hyvä, leikki kavereita ihan naapurissa. Vaan eipäs niin sitten käynyt, ilmeisesti rakennusvaiheen aikana he erosivat tai niin me jälkikäten päättelimme. Rouva en muista monta kerta nähneeni, joten hänestä ei mulla ole kauheasti muistikuvia. Mutta pian sen jälken meillä menikin naapurin kanssa sukset ristiin.
Ongelmana oli meidän koira, joka oli saanut olla vapaana, kun kerran olimme ainoat asukat keskellä metsää, sitten meidän ulkona käyvät kissat, autotalli, kartasta poikkeavasti menevä tie, joka on aina ollut sellainen...
Täytyy sano, että asiasta hän aina valitti, mutta se tapa on ollut kaikkea muuta kuin asiallinen...
Tänään mua nauratti hänen uusin temppaus :D
Mattias meidä elohopeamme on kiinnostunut kuorma-autoista ja traktorista, mitä naapurin pihalta löytyy, joten häntä on saanut tuon tuostakin hakea pois rajatieltä menemästä naapurin puolelle. Eilen hain hänet kolme kerta naapurin puolelta, juuri kuorma-auton mitan verran. Tänään se kuorma-auto on tiellä (siis naapuri puolella) poikittain, niin että Mattias mahtuu sieltä alta kulkemaan OIKEIN HIENOSTI, mutt minä joudun kiertämään koko auto saadakseni Mattiaksen pois naapurin puolelta. Ei voi kun ihmetellä, mitä sen päässä liikkuu...
Olin juuri vaipunut unteen maille, mukavasti Jaman kainaloon(Jama kattoi vielä telkkaria),kun yhtäkkiä Jama säpsähti ja kuunteeli jotain, telkkaristakin laittoi äänet pois. Ulkoa kuului ihmellistä ääntä, ensi luulin, ett Sasu on taas karanut ja haukku jossain, mutt koirat nukkui tyytyyväisinä takapihan kuistilla. Jotain ihme ääntä ulkoa kuului, pakkohan sitä oli mennä tutkimaan. Ääni osoittautui tulevan naapurista ja jonkin näköinen puhallinsoitin se oli ja sitten ihmisääntä, liekö joku yrittänyt saada naapurimme lopettaman vai mitä, mutt onneksi sitä epävireistä musisointia ei kestänyt kauan.
Mutta riittävän pitkään, että Mattias heräs, JEE! Sinä menikin iloisesti tunti Mattiaksen nukuttamisessa ja toinen varmistellessa, että hän kans nukkuu ja se että adrenaliini poistui elimistöstä. Onneksi ikiliikkujat heräsivät vasta 8.30 :D
Naapurimme... muistan, kun olin iloinen naapuri tontin omistaja vaihtui, uusi naapuri oli meidän ikäinen ja perheessä oli pari vuotias tyttö ja oli tulossa toinen lapsi, aattelin, että hyvä, leikki kavereita ihan naapurissa. Vaan eipäs niin sitten käynyt, ilmeisesti rakennusvaiheen aikana he erosivat tai niin me jälkikäten päättelimme. Rouva en muista monta kerta nähneeni, joten hänestä ei mulla ole kauheasti muistikuvia. Mutta pian sen jälken meillä menikin naapurin kanssa sukset ristiin.
Ongelmana oli meidän koira, joka oli saanut olla vapaana, kun kerran olimme ainoat asukat keskellä metsää, sitten meidän ulkona käyvät kissat, autotalli, kartasta poikkeavasti menevä tie, joka on aina ollut sellainen...
Täytyy sano, että asiasta hän aina valitti, mutta se tapa on ollut kaikkea muuta kuin asiallinen...
Tänään mua nauratti hänen uusin temppaus :D
Mattias meidä elohopeamme on kiinnostunut kuorma-autoista ja traktorista, mitä naapurin pihalta löytyy, joten häntä on saanut tuon tuostakin hakea pois rajatieltä menemästä naapurin puolelle. Eilen hain hänet kolme kerta naapurin puolelta, juuri kuorma-auton mitan verran. Tänään se kuorma-auto on tiellä (siis naapuri puolella) poikittain, niin että Mattias mahtuu sieltä alta kulkemaan OIKEIN HIENOSTI, mutt minä joudun kiertämään koko auto saadakseni Mattiaksen pois naapurin puolelta. Ei voi kun ihmetellä, mitä sen päässä liikkuu...
perjantai 9. heinäkuuta 2010
Aamusta iltaan
Mä sain nukkua, MINÄ SAIN NUKKUA, mä sain nukkua omassa sängyssä, ihan rauhassa.
Anna tuli viereen vasta, kun Jama oli jo lähtenyt töihin ja Mattias heräsi vasta 8. Miten taivaallinen olo, ei kiukuta, eikä tartee venytellä kokoajan selkää. Olen niin onnellinen. Näitä öitä lisää kiitos :D
Meidän vesipostihana on rikki ja ulkona on varjossa 24 astetta, joten juoksutin Taina ja Benjamin sankojen ja 10 litran kattilan kanssa vettä altaaseen, no ei ne sinne kauheasti jaksanut viedä, mutt sen verran, ett pienillä on kiva läträtä :D
Eilen löysin kivan matkaehdotelmaan, näytin sen Jamallekin.Ei siitä ottanut selvä mitä mieltä se oli. Olihan se kallis ja en edes tiedä, onko 2013 tarjolla ja oikean ajankohtaan, mutt jotain tommoista voisin ajatella:
http://www.temamatkat.fi/matkakohde/australia/australia--down-under?
tai
http://www.temamatkat.fi/matkakohde/ecuador/ecuador-ja-galapagossaaret?
tai...tai...tai...
mutt joka tapauksessa haluaisin jotain erityistä, eikä vaan rannalla makoilua...
Onneksi meidän hääpäivä on toukokuussa, sillä jos on tälläinen kesä 2013, ois harmi olla pois Suomesta. Niin ihanat ilmat on nyt ollut, ettei täältä todellakaan halua minnekään lähtee. Nautin joka solullani ihanasta lämmöstä, jäätävän talven jälkeen sitä ei kerta kaikian voi olla liikaa...
Anna taas jätti päikkärit välistä ja nukahti ruokapöytään ja vaikka annettiin se nukkua vain 15 min, ei neitiä tunnu väsyttävän vaikka kello on jo yhdeksän, mua kyllä väsyttää. kuten varmaan Jamakin kunhan se kotiutuu kotio töistä o.o taidan nyt ottaa Anna viereen ja toivoa, ett hän nukahtaa ensin ja saan sitten siirretty oman sänkyyn zzzzzzz
P.S. Soitin Anopille. Mun on niin sääli häntä, hän omaishoitajana vankina omassa kodissa, Ramin hoivaamista aamusta iltaan. Kukaan ei sinne enää tuu, kun ei jaksa Ramin kiukuttelua ja anoppi ei pääse minnekkään, kun ei Ramia voi yksin minnekkään jättää. Lapsiakaan ei sinne voi viedä, koska siellä olo voi olla heille pelottava, koska eivät ole tottuneet sellaisen käytöksen. Voi kun ihmiset tietäis mitä alkoholi tekee heidän aivoille, ett vaikka nyt ehkä ei ole mitään oireita, paitsi krapula aamulla, entä sitten kun tuhot on niin suuria ja perumattomia, ett normaali elämä on mahdoton elää... ja tekee ihmisistä äärettömän yksinäisiä...Rami on yksinäinen koska toimintakyky on alentunut, Eila on yksinäinen, koska vaimona hoitaa tunnollisesti miehensä, Risto on yksinäinen, Garri... Ja kaikki vain sen takia, että on valinnut parhaaksi ystäväkseen Herra Alkoholin...
Anna tuli viereen vasta, kun Jama oli jo lähtenyt töihin ja Mattias heräsi vasta 8. Miten taivaallinen olo, ei kiukuta, eikä tartee venytellä kokoajan selkää. Olen niin onnellinen. Näitä öitä lisää kiitos :D
Meidän vesipostihana on rikki ja ulkona on varjossa 24 astetta, joten juoksutin Taina ja Benjamin sankojen ja 10 litran kattilan kanssa vettä altaaseen, no ei ne sinne kauheasti jaksanut viedä, mutt sen verran, ett pienillä on kiva läträtä :D
Eilen löysin kivan matkaehdotelmaan, näytin sen Jamallekin.Ei siitä ottanut selvä mitä mieltä se oli. Olihan se kallis ja en edes tiedä, onko 2013 tarjolla ja oikean ajankohtaan, mutt jotain tommoista voisin ajatella:
http://www.temamatkat.fi/matkakohde/australia/australia--down-under?
tai
http://www.temamatkat.fi/matkakohde/ecuador/ecuador-ja-galapagossaaret?
tai...tai...tai...
mutt joka tapauksessa haluaisin jotain erityistä, eikä vaan rannalla makoilua...
Onneksi meidän hääpäivä on toukokuussa, sillä jos on tälläinen kesä 2013, ois harmi olla pois Suomesta. Niin ihanat ilmat on nyt ollut, ettei täältä todellakaan halua minnekään lähtee. Nautin joka solullani ihanasta lämmöstä, jäätävän talven jälkeen sitä ei kerta kaikian voi olla liikaa...
Anna taas jätti päikkärit välistä ja nukahti ruokapöytään ja vaikka annettiin se nukkua vain 15 min, ei neitiä tunnu väsyttävän vaikka kello on jo yhdeksän, mua kyllä väsyttää. kuten varmaan Jamakin kunhan se kotiutuu kotio töistä o.o taidan nyt ottaa Anna viereen ja toivoa, ett hän nukahtaa ensin ja saan sitten siirretty oman sänkyyn zzzzzzz
P.S. Soitin Anopille. Mun on niin sääli häntä, hän omaishoitajana vankina omassa kodissa, Ramin hoivaamista aamusta iltaan. Kukaan ei sinne enää tuu, kun ei jaksa Ramin kiukuttelua ja anoppi ei pääse minnekkään, kun ei Ramia voi yksin minnekkään jättää. Lapsiakaan ei sinne voi viedä, koska siellä olo voi olla heille pelottava, koska eivät ole tottuneet sellaisen käytöksen. Voi kun ihmiset tietäis mitä alkoholi tekee heidän aivoille, ett vaikka nyt ehkä ei ole mitään oireita, paitsi krapula aamulla, entä sitten kun tuhot on niin suuria ja perumattomia, ett normaali elämä on mahdoton elää... ja tekee ihmisistä äärettömän yksinäisiä...Rami on yksinäinen koska toimintakyky on alentunut, Eila on yksinäinen, koska vaimona hoitaa tunnollisesti miehensä, Risto on yksinäinen, Garri... Ja kaikki vain sen takia, että on valinnut parhaaksi ystäväkseen Herra Alkoholin...
torstai 8. heinäkuuta 2010
Onnistumisia
Ja äiti joutui sohvalle!
Yöllä Mattias heräili useampaan kertaan, lopulta pääsi nukkuu meidän sänkyyn. Ilmeisesti en enää herännyt hänen ääntelyyn tai sitten unenpöpperöisenä vaan nostin ylitseni meidän sänkyyn. Myöhemmin kun Annakin tuli viereen, en enää jaksanut, vaan kun Anna nukahti, siirryin sohvalle. Aamulla heräsin kun Anna tuli herättää ja toi sitt äidille tyynynkin :D
Aamupäivä meni omia ratoja puurot, murot, ulkona olemista... Mattias rupesi 12 maissa päikkäreille.
Auts. Äitiä sattui, kun tyttärensä(2v8kk) tukan ekakerta leikkas ;D vaikka nyt näyttääkin tuuheammlta, eikä siitä lähteny kuin kaks-kolme senttiä :D miten se on aina niin vaikeata? O.O
Kyllä kannatti hiusten tasoitus, nyt kun neiti heräsi päkkäreiltään,lattialta patjamajasta, niin tukka on niin kauniisti :)
Nyt on ollut hyvä tuuri ruuan kanssa kahtena päivänä peräkkäin on ollut tosi hyvää ruokaa. Eilen oli paistettuja perunoita sipulin kera ja broiskukoipia ja tänään lihapullaspgettikastiketta ja spagettia.Eihän tossa ollut mitään ihmeellistä gourmet ruokaa, mutt lapset kiitti ja kehui, sekös lämmitti mamman sydäntä :D
Yöllä Mattias heräili useampaan kertaan, lopulta pääsi nukkuu meidän sänkyyn. Ilmeisesti en enää herännyt hänen ääntelyyn tai sitten unenpöpperöisenä vaan nostin ylitseni meidän sänkyyn. Myöhemmin kun Annakin tuli viereen, en enää jaksanut, vaan kun Anna nukahti, siirryin sohvalle. Aamulla heräsin kun Anna tuli herättää ja toi sitt äidille tyynynkin :D
Aamupäivä meni omia ratoja puurot, murot, ulkona olemista... Mattias rupesi 12 maissa päikkäreille.
Auts. Äitiä sattui, kun tyttärensä(2v8kk) tukan ekakerta leikkas ;D vaikka nyt näyttääkin tuuheammlta, eikä siitä lähteny kuin kaks-kolme senttiä :D miten se on aina niin vaikeata? O.O
Kyllä kannatti hiusten tasoitus, nyt kun neiti heräsi päkkäreiltään,lattialta patjamajasta, niin tukka on niin kauniisti :)
Nyt on ollut hyvä tuuri ruuan kanssa kahtena päivänä peräkkäin on ollut tosi hyvää ruokaa. Eilen oli paistettuja perunoita sipulin kera ja broiskukoipia ja tänään lihapullaspgettikastiketta ja spagettia.Eihän tossa ollut mitään ihmeellistä gourmet ruokaa, mutt lapset kiitti ja kehui, sekös lämmitti mamman sydäntä :D
keskiviikko 7. heinäkuuta 2010
Jokaisesta jotakin
Melkein koko päivä meni häämatka unelmoinissa. Onhan se kiva unelmoida, mutt kivempä olisi saada jotain konkreetista aikaiseksi.
Tiinalta tuli viesti, että pääsivät turvallisesti perille :D Toivottavasti säät suosii ja romanttiset tuulet puhaltaa...
Bensku siivosi olkkarin leluista ja muista irto tavaroista, palkkioksi sai 2 tuntia peliaikaa.
Taina leikkii pienten kaa takapihalla, kun niitä niin kovasti kiinnostaa nuo koirat :D Sasu on saanut nyt olla vapaana, vihdoinkin, ja kyll sillä on ollut kivaa telmiä Impun kaa.
Jama teki pitkää päivää, mutt nyt se Hämpyn katto on maalattu.
Pauli ja Kamilla menivät näytille Kättärille, mutt onneksi oli kysee vain "ilmeisesti liitos kiivuista", mä jo kerkesin hätäntyä, kun kolmen tuntiin ei kuulunut mitään tietoja. Nyt on menossa rv 28+, sais pikkunen vielä pysytellä yksiössään.
Piiasta ei oo kuulunut pitkään aikaan mitä, mutt sitä se on, kun on isillä töissä, tuntuu ett on tekemisissä koko ajan, vaikkei minuun päin ookkaan yhteydessä.
Tiinalta tuli viesti, että pääsivät turvallisesti perille :D Toivottavasti säät suosii ja romanttiset tuulet puhaltaa...
Bensku siivosi olkkarin leluista ja muista irto tavaroista, palkkioksi sai 2 tuntia peliaikaa.
Taina leikkii pienten kaa takapihalla, kun niitä niin kovasti kiinnostaa nuo koirat :D Sasu on saanut nyt olla vapaana, vihdoinkin, ja kyll sillä on ollut kivaa telmiä Impun kaa.
Jama teki pitkää päivää, mutt nyt se Hämpyn katto on maalattu.
Pauli ja Kamilla menivät näytille Kättärille, mutt onneksi oli kysee vain "ilmeisesti liitos kiivuista", mä jo kerkesin hätäntyä, kun kolmen tuntiin ei kuulunut mitään tietoja. Nyt on menossa rv 28+, sais pikkunen vielä pysytellä yksiössään.
Piiasta ei oo kuulunut pitkään aikaan mitä, mutt sitä se on, kun on isillä töissä, tuntuu ett on tekemisissä koko ajan, vaikkei minuun päin ookkaan yhteydessä.
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Häämatka...
Herra huu-uu-u, tais olla tänään rouva huu-uu-u.
Väsy-väsy- västäräkki. Ensin yöllä sänkyyn kiipesi Mattias, no hänen kanssa vielä kykeni nukkua, mutta kun Anna tuli sänkyyn, nukkumisesta ei tullut mitään. Lopulta nukahdin jalkapäätyn, kun en muuallekkaan enää mahtunut (no oisin mä voinut mennä Annan sänkyyn, mutt meni se noinkin)
Aamulla olin äreä, mutta päivän mittaan sitt helpotti, varsinkin kun molemmat höpönassut nukkuivat ylipitkät päikkärit. Onneksi kuiteskin molemmat ovat jo nukkumassa.
Tiina ja Jesse toi Gobbon ja Gerbiilit hoitoon, yöllä he lähtevät Sardiniaan häämatkalle :D Onnelliset!
Meidän häämatka on vielä pitämättä, mutt kolmen vuoden päästä on meidän 25v hääpäivä, silloin voisimme lähteä häämatkalle, minneköhän sitä menisi? Siinä se valinnan vaikeus sitten onkin. Yritin hiukan googlettaa erillaisia vaihtoehtoja ja niitä on paaaljon.
Ja kun ei ole matkustellut, niin ei oikein tiedä minkälaisen matkan sitä haluaisi. Rantaloma, näihtävysloma, kaupunkiloma, vaellusloma, risteily... kokohoito, puolihoito...No sen sentään tiedään, että ruoka pitää olla valmiina, mä en kokisi loma lomaana, jos tartee valmistaa sapuskaa...
Mutt oli se matka sitt minkälainen tahansa, niin tärkeintä olisi kahdestaan olo, häämatkalla ehkä tärkeintä on kiirettömyys, toisiinsa syventyminen ilman aikatauluja, jos halua viettää päivän loikkoileen niin sitten loikkoilee ja niin pois päin...
Kolmen vuoden päästä Anna on 5,5 ja Mattias 4, hui kun ne onkin silloin jo isoja, ett kyllä ne sitten pärjää isompien hoivissa. Onko se sitten Piia(26), Pauli(24), Tiina(22) tai Taina(18) O.O ja Benkukin on silloin jo 15v. Kyllä ne pari viikko keskenänsä pärjää, sillä tahtoisin, että se olisi kahden viikon reissu,koska takais nimen oman sen kiirettömyyden.
Väsy-väsy- västäräkki. Ensin yöllä sänkyyn kiipesi Mattias, no hänen kanssa vielä kykeni nukkua, mutta kun Anna tuli sänkyyn, nukkumisesta ei tullut mitään. Lopulta nukahdin jalkapäätyn, kun en muuallekkaan enää mahtunut (no oisin mä voinut mennä Annan sänkyyn, mutt meni se noinkin)
Aamulla olin äreä, mutta päivän mittaan sitt helpotti, varsinkin kun molemmat höpönassut nukkuivat ylipitkät päikkärit. Onneksi kuiteskin molemmat ovat jo nukkumassa.
Tiina ja Jesse toi Gobbon ja Gerbiilit hoitoon, yöllä he lähtevät Sardiniaan häämatkalle :D Onnelliset!
Meidän häämatka on vielä pitämättä, mutt kolmen vuoden päästä on meidän 25v hääpäivä, silloin voisimme lähteä häämatkalle, minneköhän sitä menisi? Siinä se valinnan vaikeus sitten onkin. Yritin hiukan googlettaa erillaisia vaihtoehtoja ja niitä on paaaljon.
Ja kun ei ole matkustellut, niin ei oikein tiedä minkälaisen matkan sitä haluaisi. Rantaloma, näihtävysloma, kaupunkiloma, vaellusloma, risteily... kokohoito, puolihoito...No sen sentään tiedään, että ruoka pitää olla valmiina, mä en kokisi loma lomaana, jos tartee valmistaa sapuskaa...
Mutt oli se matka sitt minkälainen tahansa, niin tärkeintä olisi kahdestaan olo, häämatkalla ehkä tärkeintä on kiirettömyys, toisiinsa syventyminen ilman aikatauluja, jos halua viettää päivän loikkoileen niin sitten loikkoilee ja niin pois päin...
Kolmen vuoden päästä Anna on 5,5 ja Mattias 4, hui kun ne onkin silloin jo isoja, ett kyllä ne sitten pärjää isompien hoivissa. Onko se sitten Piia(26), Pauli(24), Tiina(22) tai Taina(18) O.O ja Benkukin on silloin jo 15v. Kyllä ne pari viikko keskenänsä pärjää, sillä tahtoisin, että se olisi kahden viikon reissu,koska takais nimen oman sen kiirettömyyden.
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Tärkeintä on rakastaa
Annan kuivaksi opettelu on saavuttanut taas uuden etaapin. Aamulla Anna kävi aamiaisen jälkeen potalla, teki isot pisut ja yö vaippa oli täysin kuiva. Isoilla pikkuaskelilla maailma valloitetaan, Isoksi kasvetaan.
Aamulla sain tekstivestin "Sinuun hieronta aikasi on kello 13.30, Tervetuloa!". Mulla on ihana hieroja, sen lisäksi ett hän hieroo paikat vetreiksi ja hänen kanssa on kiva jutella, hän jaksaa ystävällisesti muistuttaa, milloin mulle on aika varattuna. Asiakaspalvelua kerrakseen.
Mansikoita, kesän ensimmäset kotimaiset mansikat. Nam. Nyt ne on maistettu ja nyt jaksaa taas odottaa, ett hinta tippuu sen verran, ett raskii ostaa laatikollisen tai kaksi, riippuu kuinka moni on silloin syömässä.
Tiinan koulukaverin äiti tuli vastaan kaupassa, emme kerinneet kauheasti puhua, mutt hän kertoi ett heistä on tulee joulukuussa isovanhemmat. Heidi odottaa vauva.
Tiina on aina puhunut haluavansa äidiksi,kuten minäkin halusin aina äidiksi. Ja nyt hänen avioiduttuaan, se on teoriassa mahdollista ja vaikka itse olin alle 18, kun Piian sain. Olen silti iloinen, ett Tiina on ajatellut ensi valmistautua ammattikoulusta, ennen perhelisäystä.
Vaikka kyllä tiedän, ett Tiinasta tulee hyvä äiti ja hän tulee pärjämään lasten kaa...Haluan, ett he todellakin eläävät sen arjen, nyt vaikkapa sen vuoden ja sitt jos tuntuu, ett homma toimii ja lapset ovat arkeen tervetulleita, niin sitten vasta...
Ehkä Paulin myrskyissä avioliitto ja lapsen odotus, on vaikuttanut minuun niin että pelkän, jos Tiinalle ja Jesselle tulee vauva liian aikaisin. Niin kuin myös Piia ja Samulinkin kohdalla toivoon, ett he saisivat ongelmansa ratkaistu ja suhteensa ankuroitu vahvalle perustaalle, niin ett jos Piia joskus muutta mielensä lapsimyönteiseen suuntaan, ois vauvan hyvä tulla.
Tuntuu kauhealta ajatella näin, koska olen omien lasten lisäksi aina halunnut lastenlapsia. Nyt mua pelottaa sillä ymmärrän, etten voi olla ratkomassa lasteni parisuhde ongelmia, enkä voi kasvattaa heidän lapsia, vaan se on heidän tehtävänsä ja heidän on itse oltava valmiita ottamaan vastuu itsestään, puolisostaan ja lapsestaan. Minun tehtävä on tukea, antaa neuvoja käytännön asioissa ja rakastaa. Se on mummin(ja äidin) suurin ja tärkein tehtävä, antaa lapselle turvallinen rakastava syli, mihin on hyvä tulla, jotta äiti ja isi saa hetkeksi hengähdystaukoo.
Aamulla sain tekstivestin "Sinuun hieronta aikasi on kello 13.30, Tervetuloa!". Mulla on ihana hieroja, sen lisäksi ett hän hieroo paikat vetreiksi ja hänen kanssa on kiva jutella, hän jaksaa ystävällisesti muistuttaa, milloin mulle on aika varattuna. Asiakaspalvelua kerrakseen.
Mansikoita, kesän ensimmäset kotimaiset mansikat. Nam. Nyt ne on maistettu ja nyt jaksaa taas odottaa, ett hinta tippuu sen verran, ett raskii ostaa laatikollisen tai kaksi, riippuu kuinka moni on silloin syömässä.
Tiinan koulukaverin äiti tuli vastaan kaupassa, emme kerinneet kauheasti puhua, mutt hän kertoi ett heistä on tulee joulukuussa isovanhemmat. Heidi odottaa vauva.
Tiina on aina puhunut haluavansa äidiksi,kuten minäkin halusin aina äidiksi. Ja nyt hänen avioiduttuaan, se on teoriassa mahdollista ja vaikka itse olin alle 18, kun Piian sain. Olen silti iloinen, ett Tiina on ajatellut ensi valmistautua ammattikoulusta, ennen perhelisäystä.
Vaikka kyllä tiedän, ett Tiinasta tulee hyvä äiti ja hän tulee pärjämään lasten kaa...Haluan, ett he todellakin eläävät sen arjen, nyt vaikkapa sen vuoden ja sitt jos tuntuu, ett homma toimii ja lapset ovat arkeen tervetulleita, niin sitten vasta...
Ehkä Paulin myrskyissä avioliitto ja lapsen odotus, on vaikuttanut minuun niin että pelkän, jos Tiinalle ja Jesselle tulee vauva liian aikaisin. Niin kuin myös Piia ja Samulinkin kohdalla toivoon, ett he saisivat ongelmansa ratkaistu ja suhteensa ankuroitu vahvalle perustaalle, niin ett jos Piia joskus muutta mielensä lapsimyönteiseen suuntaan, ois vauvan hyvä tulla.
Tuntuu kauhealta ajatella näin, koska olen omien lasten lisäksi aina halunnut lastenlapsia. Nyt mua pelottaa sillä ymmärrän, etten voi olla ratkomassa lasteni parisuhde ongelmia, enkä voi kasvattaa heidän lapsia, vaan se on heidän tehtävänsä ja heidän on itse oltava valmiita ottamaan vastuu itsestään, puolisostaan ja lapsestaan. Minun tehtävä on tukea, antaa neuvoja käytännön asioissa ja rakastaa. Se on mummin(ja äidin) suurin ja tärkein tehtävä, antaa lapselle turvallinen rakastava syli, mihin on hyvä tulla, jotta äiti ja isi saa hetkeksi hengähdystaukoo.
sunnuntai 4. heinäkuuta 2010
Paastosunnuntai
Kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Paasto sunnuntai. Mikä siinä on niin vaikea. Meidän perhe ei ole paastonut piitkään aikaan, se vaan ei tunnu millään onnistuvan.
"p niinkuin:
Paasto
Pidättäytyminen ruoasta ja juomasta, jotta pääsisi lähemmäksi Herraa.
Paastosunnuntai
Paastosunnuntaina, joka on yleensä kuukauden ensimmäinen sunnuntai,on
tarkoitus paastota kahden aterian ajan ja todistaa sakramenttikokouksessa."
http://www.mormon.org/glossary/0,10233,1445-19-P,00.html
Yksinkertaisuudessa se on noin, mutta kuka on keksinyt, ett se pitää aloittaa lauantaina ja että se pitää olla 24 tuntia kestävä? En tiedä. Siksi monien epäonnistuneiden paastoyritesten jälkeen olen vihdoinkin ymmärtänyt, että 24 tunnin paasto ja aloitus lauantaina on jonkun ihmisen käytäntö, mutta ei kirkon vaatimus eikä edes kehoitus.
Joten olemme ratkaiset vihdoinkin ongelman. Aloitamme paaston viimeistään sunnuntaiaamuna ja jätämme välin aamiaisen ja luonaan tai niin kuin meidän perheessä sanottais toisen aamiasen ja syömme taas kuudelta päivällisen. Jos tämä toimii meidän perheessä niin on se parempi, kuin jätämme paastomatta, koska olemme jällenkerran unohtaneet aloittaa lauantaina.
Näin teimme tänään ja homma toimii melko onnistuneesti. Benjamin kieltäytyi paastomasta ja minä olin niin äärettömän väsynyt, ett päivä meni kiukutelleen.
Joskus on hyvä pysähtyä miettimän, mikä on Jumalan käsky tai kehoitus ja mikä on ihmisen tekemä sääntö.
"p niinkuin:
Paasto
Pidättäytyminen ruoasta ja juomasta, jotta pääsisi lähemmäksi Herraa.
Paastosunnuntai
Paastosunnuntaina, joka on yleensä kuukauden ensimmäinen sunnuntai,on
tarkoitus paastota kahden aterian ajan ja todistaa sakramenttikokouksessa."
http://www.mormon.org/glossary/0,10233,1445-19-P,00.html
Yksinkertaisuudessa se on noin, mutta kuka on keksinyt, ett se pitää aloittaa lauantaina ja että se pitää olla 24 tuntia kestävä? En tiedä. Siksi monien epäonnistuneiden paastoyritesten jälkeen olen vihdoinkin ymmärtänyt, että 24 tunnin paasto ja aloitus lauantaina on jonkun ihmisen käytäntö, mutta ei kirkon vaatimus eikä edes kehoitus.
Joten olemme ratkaiset vihdoinkin ongelman. Aloitamme paaston viimeistään sunnuntaiaamuna ja jätämme välin aamiaisen ja luonaan tai niin kuin meidän perheessä sanottais toisen aamiasen ja syömme taas kuudelta päivällisen. Jos tämä toimii meidän perheessä niin on se parempi, kuin jätämme paastomatta, koska olemme jällenkerran unohtaneet aloittaa lauantaina.
Näin teimme tänään ja homma toimii melko onnistuneesti. Benjamin kieltäytyi paastomasta ja minä olin niin äärettömän väsynyt, ett päivä meni kiukutelleen.
Joskus on hyvä pysähtyä miettimän, mikä on Jumalan käsky tai kehoitus ja mikä on ihmisen tekemä sääntö.
lauantai 3. heinäkuuta 2010
Kauppatuliaisia
Aamupäivä meni sängyssä loikoilleen, Mattias heräsi sen verran myöhään, ettei kannattanut syödä aamiaista vaan pienen leivän avulla jaksettiin lounasen, Mattiaksen lounaan jälkeen, me lähdimme Jaman kaa kauppaan ja Taina ja Benjamin jäivät kotiin hoitaa Anna ja Mattiasta. Kauppareissussa vierähti 5 tuntii O.o , mutt melkein kaikki saivat tuliaisia:
Annalle ensimmäiset pikkari (11kpl), yksi puolitoppi, pari palapeliä ja Barbi, koska Anna oli perinyt Tainalta barbivaatteita, mutt ei oikeastaan ehjiä barbeja. Ai niin melkein unohdin, että ostettiin me myös feikki Croksit.
Annan ilme oli näkemisen arvoinen, kun näytin hänelle pikkuhuosuja. Onnellinen pikkulapsi, niin vähästä onnellinen.
Mattiakselle plaston kuorma-ja sementti autot.
"Tainalle" DVD:t "Liisa ihmemaassa" ja "This is it"
Benskulle ei tartunut mitään vaikka kuinka yritimme, mutt ei haluttu väkisin ostaa jotain ja onhan Benskulla kohta synttärit, niin saapi sitten :D
Tälläkerta mukaan tartui myös sekoituskulhot Paulille ja Kamille ;D
Annalle ensimmäiset pikkari (11kpl), yksi puolitoppi, pari palapeliä ja Barbi, koska Anna oli perinyt Tainalta barbivaatteita, mutt ei oikeastaan ehjiä barbeja. Ai niin melkein unohdin, että ostettiin me myös feikki Croksit.
Annan ilme oli näkemisen arvoinen, kun näytin hänelle pikkuhuosuja. Onnellinen pikkulapsi, niin vähästä onnellinen.
Mattiakselle plaston kuorma-ja sementti autot.
"Tainalle" DVD:t "Liisa ihmemaassa" ja "This is it"
Benskulle ei tartunut mitään vaikka kuinka yritimme, mutt ei haluttu väkisin ostaa jotain ja onhan Benskulla kohta synttärit, niin saapi sitten :D
Tälläkerta mukaan tartui myös sekoituskulhot Paulille ja Kamille ;D
perjantai 2. heinäkuuta 2010
Leikkipuistot
Aamulla herätys soi 8.20, mutta en vaan jaksanut nousta. Lopulta oli pakko, jotta kerkimme ajoissa. Ja onneksi kerkisimme :D
Ensin Tiinan kaa TK:hon saaman rokotuksen, sitten puistoon ja sitten mentiin syömään kiinalaisen :P
Bensku söi bufeesta niin paljon, ettei illalla ruoka enää maistunut. O.O
Anna ja Mattias söivät lastenmenusta Nauravat nakit ja ranskalaiset puoliksi. Ja jälkäriksi tuli tietysti jätskiä. Luulin et sieltä tulee pikkunen pallo, mutt sieltä tulikin ihan isot annokset, mutt kyllä noi herkkupyllyt jaksoivat syödä melkein kaiken :D
Tänään vihdoinkin löysin Hyvinkään leikkipuisto luettelon ja kartan, jossa ne näkyy :D piti vaan älytä oikea polku. Hakusanoilla Hyvinkää ja Leikkipuistot, ei tietenkään mitä löytynyt. Mutt kun meni Hyvinkään kotisivuille ja alkoi kelaa linkkeja niin johan löytyi :D
http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto-ja-rakentaminen/Puistot-ja-metsat/Puistojen-ja-metsien-hoito/
Sama oli kartan kanssa, piti vaan älytä, että puistot ja leikkipaikat löytyvät palvelu ja matkailukohteet linkin alta O.O
http://kartta.hyvinkaa.fi/
Ensin Tiinan kaa TK:hon saaman rokotuksen, sitten puistoon ja sitten mentiin syömään kiinalaisen :P
Bensku söi bufeesta niin paljon, ettei illalla ruoka enää maistunut. O.O
Anna ja Mattias söivät lastenmenusta Nauravat nakit ja ranskalaiset puoliksi. Ja jälkäriksi tuli tietysti jätskiä. Luulin et sieltä tulee pikkunen pallo, mutt sieltä tulikin ihan isot annokset, mutt kyllä noi herkkupyllyt jaksoivat syödä melkein kaiken :D
Tänään vihdoinkin löysin Hyvinkään leikkipuisto luettelon ja kartan, jossa ne näkyy :D piti vaan älytä oikea polku. Hakusanoilla Hyvinkää ja Leikkipuistot, ei tietenkään mitä löytynyt. Mutt kun meni Hyvinkään kotisivuille ja alkoi kelaa linkkeja niin johan löytyi :D
http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto-ja-rakentaminen/Puistot-ja-metsat/Puistojen-ja-metsien-hoito/
Sama oli kartan kanssa, piti vaan älytä, että puistot ja leikkipaikat löytyvät palvelu ja matkailukohteet linkin alta O.O
http://kartta.hyvinkaa.fi/
torstai 1. heinäkuuta 2010
Kaukosuhteita
Neljän tunnin FB-keskustelu miniän kanssa, parin tunnin puhelu miniän kanssa. Puhelu Piian kanssa ja Paulin kanssa, ja pikapuhelu Tiinan kanssa siinä päivän saldot yhteyden pidossa aikuisiin lapsiinsa.
Eipä siinä muuta ehtinytkään ,lastenhoidon oheella.
Mieluummin hoidan asioita kasvokkain, paperin ja kynän kaa ja kaikki osalliset paikan päällä, mutta joskus täytyy tehdä näin vaikka se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, sillä kolikolla on kaksi puolta.
Eipä siinä muuta ehtinytkään ,lastenhoidon oheella.
Mieluummin hoidan asioita kasvokkain, paperin ja kynän kaa ja kaikki osalliset paikan päällä, mutta joskus täytyy tehdä näin vaikka se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, sillä kolikolla on kaksi puolta.
keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
päivä runomitassa ;)
Joskus innostuun "runoilee", kuten tänä aamuna ;D
Aamulla herätys sängystä pois,
puuroa mikroon, kiire jo ois.
Ohimennen pykkikone laulamaan,
siitä se päivä alkaa...
Ennen kuin huomaat Annakin herää,
apina muroja iloisesti kerjää,
Mattias nyökäten puurosta kiittää,
Silmillään hymyn siihen liittää.
Ennen kun saan tään kirjoituksen loppuun,
Mattiaksella on jo toinen hoppuu.
Äitiään kädestä se kiskoo,
minne lie tällä kertaa...
Vessaan ovella on jo jono,
Ensin Mattias, sitt on Annan vuoro.
Pyllyt pestyy ja vaippa vaihtuu,
Annalla vaipatta matkaa jatkuu.
Päivällä juttu jatkui näin:
Päivällä Mattikselle uni jo maittaa.
ja äiti se tahtois lettuja maistaa.
Annan tehtävä on jauhoja kaataa.
kun se tahtoo äitiä autaa.
Tunnin jos toisen äiti lettuja paistaa,
lapset ne letut vatsaansa ahtaa,
Isille jäi lettuja viis,
kuka oli ahmatti siis?
Ja illalla:
Illalla isi kotiin jo saapuu,
lautaset pöytään ja ruokaa massuun.
Mattias päättää kauneuttaan hoitaa
ja naamion muusista hän laitaa.
Jo unteen maille sänkyy kutsuu,
baa-baa kainaloon jo eksyy.
tuutuu laulua Mattias laulaa,
Anna touhuissansa häärää.
Aamulla herätys sängystä pois,
puuroa mikroon, kiire jo ois.
Ohimennen pykkikone laulamaan,
siitä se päivä alkaa...
Ennen kuin huomaat Annakin herää,
apina muroja iloisesti kerjää,
Mattias nyökäten puurosta kiittää,
Silmillään hymyn siihen liittää.
Ennen kun saan tään kirjoituksen loppuun,
Mattiaksella on jo toinen hoppuu.
Äitiään kädestä se kiskoo,
minne lie tällä kertaa...
Vessaan ovella on jo jono,
Ensin Mattias, sitt on Annan vuoro.
Pyllyt pestyy ja vaippa vaihtuu,
Annalla vaipatta matkaa jatkuu.
Päivällä juttu jatkui näin:
Päivällä Mattikselle uni jo maittaa.
ja äiti se tahtois lettuja maistaa.
Annan tehtävä on jauhoja kaataa.
kun se tahtoo äitiä autaa.
Tunnin jos toisen äiti lettuja paistaa,
lapset ne letut vatsaansa ahtaa,
Isille jäi lettuja viis,
kuka oli ahmatti siis?
Ja illalla:
Illalla isi kotiin jo saapuu,
lautaset pöytään ja ruokaa massuun.
Mattias päättää kauneuttaan hoitaa
ja naamion muusista hän laitaa.
Jo unteen maille sänkyy kutsuu,
baa-baa kainaloon jo eksyy.
tuutuu laulua Mattias laulaa,
Anna touhuissansa häärää.
tiistai 29. kesäkuuta 2010
Jätskiä mummokeinussa
No nyt selvisi väsymyksen ja muun syy, megaluokanmigreeni oli tulossa eileen, onneksi pääsin ajoissa nukkumaan. Mä ihmettelinkin eilen, ett miten on mahdollista, ett olo on kuin matalapaineen aikana, vaikka on ihan kirkasta.
Tainan ja Benskun kaa ei vaan vieläkään aamu sujunut, joten jätin ne kotiin miettimän käytöstään ja lähdin Annan ja Mattiaksen kaa Hyvinkäälle puistoillee. Tänään oltiin uudessa puistossa, itse puiston leikkialue oli aika pieni ja tosi kuuma, mutta sen vieressä oli iso suihkulähdeallas, jossa Annan ja Mattiaksen oli kiva loiskia ja töpsytellä. Kiitos oma-aloitteisen ohikulkijan, joka keräsi altaasta lasisiruja pois, joita me ei ensin edes huomattu O.O
Tiina jaksaa kiitettävästi tuohuta ja leikkiä pienteen kaa, mun osaks jää vain yhdessä oloilla. Mattias on selvästi saanut olla liian vähän rattaissa, koska hän mielummin istui rattaissa, kuin leikki puistossa, suihkulähteessä hän sitten innostui töpsyttelee, mutt heti kun tultiin sieltä pois niin ei muuta, kun taas rattaisin, eikä puhettakaan ett tulisi niistä pois.
Kamera jäi tietysti taas kotiin, kuinkas muutenkaan... Puiston jälkeen pistäydytiin Siwalla jätskiostoksilla ja istuskeltiin Tiinan takapihalla "mummokeinussa" <---Tiinan nimitys puutarhakeinulle :D
Kotiuduttuani keräsin pyykinarulta pyykit ja annoin Benskulle ja Tainalle omansa. Bensku sai kipinän käydä keräämässä sisänarultakin vielä omansa ja tyhjensi oma-aloitteisesti tiskikoneen. On hän kai sitten jotain miettinyt, kun hän totesi "et sä äiti oo täällä mikään orja". Sitä mä on täällä nimittäin parina päivänä mesonut, ett must tuntuu, ett mä on täällä joku palvelija tai orja ja että joku vois joskus miettiä miltä musta tuntuu ja että mäkin on ihminen, jolla on tunteet...
Taina jatkaa oma linjansa. Tiedän, ett nyt pitäis kaivaa edes jotain positiivistä sanottava hälle, mutt juuri nyt se on äärettömän vaikea ja yhä vaikeammaksi tuntuu menevän :(
Tainan ja Benskun kaa ei vaan vieläkään aamu sujunut, joten jätin ne kotiin miettimän käytöstään ja lähdin Annan ja Mattiaksen kaa Hyvinkäälle puistoillee. Tänään oltiin uudessa puistossa, itse puiston leikkialue oli aika pieni ja tosi kuuma, mutta sen vieressä oli iso suihkulähdeallas, jossa Annan ja Mattiaksen oli kiva loiskia ja töpsytellä. Kiitos oma-aloitteisen ohikulkijan, joka keräsi altaasta lasisiruja pois, joita me ei ensin edes huomattu O.O
Tiina jaksaa kiitettävästi tuohuta ja leikkiä pienteen kaa, mun osaks jää vain yhdessä oloilla. Mattias on selvästi saanut olla liian vähän rattaissa, koska hän mielummin istui rattaissa, kuin leikki puistossa, suihkulähteessä hän sitten innostui töpsyttelee, mutt heti kun tultiin sieltä pois niin ei muuta, kun taas rattaisin, eikä puhettakaan ett tulisi niistä pois.
Kamera jäi tietysti taas kotiin, kuinkas muutenkaan... Puiston jälkeen pistäydytiin Siwalla jätskiostoksilla ja istuskeltiin Tiinan takapihalla "mummokeinussa" <---Tiinan nimitys puutarhakeinulle :D
Kotiuduttuani keräsin pyykinarulta pyykit ja annoin Benskulle ja Tainalle omansa. Bensku sai kipinän käydä keräämässä sisänarultakin vielä omansa ja tyhjensi oma-aloitteisesti tiskikoneen. On hän kai sitten jotain miettinyt, kun hän totesi "et sä äiti oo täällä mikään orja". Sitä mä on täällä nimittäin parina päivänä mesonut, ett must tuntuu, ett mä on täällä joku palvelija tai orja ja että joku vois joskus miettiä miltä musta tuntuu ja että mäkin on ihminen, jolla on tunteet...
Taina jatkaa oma linjansa. Tiedän, ett nyt pitäis kaivaa edes jotain positiivistä sanottava hälle, mutt juuri nyt se on äärettömän vaikea ja yhä vaikeammaksi tuntuu menevän :(
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Hukkaan mennyt päivä
Väsyttää ja kiukuttaa edelleen. En saa oikein otetta mistään. Annan ja Mattiaksen huolsin, muut sai hoitaa itse itsensä, illasta alkoi päänsärky ja ei muuta, kun heti kun Anna ja Mattiaksen sain nukkumaan niin Burana nasuun ja nukkumaan.
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
Päivän kahdet kasvot
Aamulla herätys sängystä pois,aamusta päivä alkaa...
Meillä aamut alkaa "äiti saanko muroja" lauseella ja jos se ei tehoo, niin perään tulee "nousee joo" Anna on yleensä aina ensimmäinen, sitten herää Mattias ja sitten loput.
Tänään olimme kirkolla jälleen ajoissa. Aaltoja, kiitos! Sakris oli erikoinen lähetystyö-aiheinen. Puheitta pitivät Hyvinkäällä palveleva lähetyssaarnaja, huomenna lähetystyöhön lähtevä veli Happonen, lähetystyöstä juuri palanut sisar Rönnberg.
Lastenhuoneessa oli vain Anna ja Mattias. Oppiaihena meillä oli "Jeesus Kristus loi meille tämän maa", joten aiheeseen sopii hienosti tutkimusretki pihalle, jossa tutkimme puita ja kukkia ja tutkimusmatkan löytöaarteina mukaan tuli pari käpyä :D
Loppupäivä ei sujunut sitten niin hienosti, kun olisi tahtonut. Muhun iski joku aivan älytön väsymys. Sain kyllä nukuttu päikkärit, mutt ei niistä ollut mitään apua ja kun pöytään kattauksen ei herunut apua, niin riita oli valmis.
Ja sovinnosta ei tietoakaan tai no joo meidän perheen tavalla, kun asiasta ei keskustella niin se lopulta unohtuu ja sitt se on sillä selvä. Ainakin muiden mielestä...
Meillä aamut alkaa "äiti saanko muroja" lauseella ja jos se ei tehoo, niin perään tulee "nousee joo" Anna on yleensä aina ensimmäinen, sitten herää Mattias ja sitten loput.
Tänään olimme kirkolla jälleen ajoissa. Aaltoja, kiitos! Sakris oli erikoinen lähetystyö-aiheinen. Puheitta pitivät Hyvinkäällä palveleva lähetyssaarnaja, huomenna lähetystyöhön lähtevä veli Happonen, lähetystyöstä juuri palanut sisar Rönnberg.
Lastenhuoneessa oli vain Anna ja Mattias. Oppiaihena meillä oli "Jeesus Kristus loi meille tämän maa", joten aiheeseen sopii hienosti tutkimusretki pihalle, jossa tutkimme puita ja kukkia ja tutkimusmatkan löytöaarteina mukaan tuli pari käpyä :D
Loppupäivä ei sujunut sitten niin hienosti, kun olisi tahtonut. Muhun iski joku aivan älytön väsymys. Sain kyllä nukuttu päikkärit, mutt ei niistä ollut mitään apua ja kun pöytään kattauksen ei herunut apua, niin riita oli valmis.
Ja sovinnosta ei tietoakaan tai no joo meidän perheen tavalla, kun asiasta ei keskustella niin se lopulta unohtuu ja sitt se on sillä selvä. Ainakin muiden mielestä...
lauantai 26. kesäkuuta 2010
Yllätysvierailu
Aamulla 8 oli hereillä minä, Anna ja Mattias, samoin kun yöllä nukkuivat minä, Anna ja Mattias. He kun eivät vielä ymmärrä yön yli vapaehtoisesta valvomisesta, mikä meillä on sallittu kaksi kerta vuodessa.
Aamulla selvisi, ettei tänäkään vuonna kukaan jaksanut valvoa koko yötä :P
Iltapäivällä sovimme yllätys kyläilystä Helenan kaa, joten suuntasimme automme nokan Orimattilan suuntaan. Siellä vietimme mukavan illan grillaten ja rupatelleen. Lapset leikivät iloisesti keskenään :D
En kyllä millään muista milloin viimeksi olisimme lähteneet yks kaks yllättäin kylään. Aina pitää etukäteen suunnitella ja sopia. Tarkkaan kalenterin kanssa sumplien, ett melkein unohtui, ett näinkin voi tehdä. Sopisiko...No jos me nyt sitten tullaan... nähdän kohta :D
Aamulla selvisi, ettei tänäkään vuonna kukaan jaksanut valvoa koko yötä :P
Iltapäivällä sovimme yllätys kyläilystä Helenan kaa, joten suuntasimme automme nokan Orimattilan suuntaan. Siellä vietimme mukavan illan grillaten ja rupatelleen. Lapset leikivät iloisesti keskenään :D
En kyllä millään muista milloin viimeksi olisimme lähteneet yks kaks yllättäin kylään. Aina pitää etukäteen suunnitella ja sopia. Tarkkaan kalenterin kanssa sumplien, ett melkein unohtui, ett näinkin voi tehdä. Sopisiko...No jos me nyt sitten tullaan... nähdän kohta :D
perjantai 25. kesäkuuta 2010
Rakkauden voima
Näin viime yönä unta, eräs salaihastus yritti vietellä mua, mutt mä torjuin sen, muistuttaen ett me ollan molemmat aviossa. Ammulla pohdin tätä unta... pettämistä... pettämisen raja ja anteksiantoa...
23,5v vuotta sitten Jama oli inttiporukan kaa risteilyllä ja pääsi Kaptenin Tyttären kaa henkilökunnan puolelle ja loput on historia...
Seurauksena itkua, epäluottamusta, sydänsurua...vaikka myöskin anteeksiantoa...
Tämä tapahtuma tulee välillä mieleen, kuten nytkin...
Ja taas keskusteltiin...Totesin Jamalle, ett jos sä nyt pyytäisit anteeksi, en voisi vaan sanoa "saat anteeksi" tai "anteeksi on annettu", vaan tarvitsisin jälleen kerran aikaa miettiä. Mietin myös miksi annoin anteeksi silloin ja aina uudestaan käsitellessäni asia. Koska Jama tunnusti ja oli pahoillaan? Koska ei menty loppuun asti? Muu? Mikä? Ja tälläkerta sain pohdinnoilleni vastaukseksi, koska rakastin silloin ja koska tunsin olevani rakastettu "kriisitilanteissa" ja tälläkin kerta.
1. Korinttolaiskirje 13
Suurin on rakkaus
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta
minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai
helisevä symbaali.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin
kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi
kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta
puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja
vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta
puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei
kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei
katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken
se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee,
kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on
vajavaista,
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli
lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies,
olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta,
mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on
vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin
kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta
suurin niistä on rakkaus.
Rakkaus on kantanut tähän hetken ja antanut minulle tämän perhen. Siitä olen kiitollinen. Se mitä on tapahtunut on tapahtunut, se on menneisyyttä...voin päästä siitä irti ja nauttia nykyisyydestä :D
23,5v vuotta sitten Jama oli inttiporukan kaa risteilyllä ja pääsi Kaptenin Tyttären kaa henkilökunnan puolelle ja loput on historia...
Seurauksena itkua, epäluottamusta, sydänsurua...vaikka myöskin anteeksiantoa...
Tämä tapahtuma tulee välillä mieleen, kuten nytkin...
Ja taas keskusteltiin...Totesin Jamalle, ett jos sä nyt pyytäisit anteeksi, en voisi vaan sanoa "saat anteeksi" tai "anteeksi on annettu", vaan tarvitsisin jälleen kerran aikaa miettiä. Mietin myös miksi annoin anteeksi silloin ja aina uudestaan käsitellessäni asia. Koska Jama tunnusti ja oli pahoillaan? Koska ei menty loppuun asti? Muu? Mikä? Ja tälläkerta sain pohdinnoilleni vastaukseksi, koska rakastin silloin ja koska tunsin olevani rakastettu "kriisitilanteissa" ja tälläkin kerta.
1. Korinttolaiskirje 13
Suurin on rakkaus
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta
minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai
helisevä symbaali.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin
kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi
kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta
puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja
vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta
puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei
kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei
katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken
se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee,
kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on
vajavaista,
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli
lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies,
olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta,
mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on
vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin
kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta
suurin niistä on rakkaus.
Rakkaus on kantanut tähän hetken ja antanut minulle tämän perhen. Siitä olen kiitollinen. Se mitä on tapahtunut on tapahtunut, se on menneisyyttä...voin päästä siitä irti ja nauttia nykyisyydestä :D
torstai 24. kesäkuuta 2010
Leppoisa kesäpäivä
Aamu herätys oli järkyttävä, olisin halunnut nukkua, mutt Anna jatkoi itsepintaisesti "Äiti anna muroja"- mantransa, kunnes nousin ylös. Kohta puolin soitti Tiina kysyäkseen, miksi soitin eilen. Kuka soittaa vähän yli kahdeksan, eihän mun aivot edes toiminut niin aikaisin. Hän arvelin minuun olevan hereillä, no olihan minä...mutt silti...
Miksikö olin niin järkyn väsynyt, koska aamulla sängystä löytyi niin Anna, kuin Mattiaskin ja minä olin ilmeisesti niin väsynyt, etten älynnyt viedä heidät takaisin omin sänkyihin, vaan yritin epätoivosesti saada nukuttu edes pienen hetken.
Mutt joo, kerroinhan mä sitt lopulta Tiinalle miksi soitin, aattelin tulla puistoilemaan Hyvinkäälle ja niin me sitten sovittiin, ett nähdään puistossa ja siellä meillä olikin sitten oikein mukava,Taina ja Benjaminkin tulivat mukaan. Anna löysi aika nopeasti leikkikaverin, Venla nimisen tytön. Vaikka heillä oli reilu vuoden ikäero, heillä oli tosi kiva keskenään.
Puiston vieressä on suihkulähde ja sekin oli kiva tuttavuus, oli kiva juosta sen ympäri ja pysähtyä välillä kastaman kädet veteen :D Sitten jatkoimme matkamme Heseen.
Samalla reissulla tilasin autolle huollon, niin Jaman ei tarte enää kiukutella mulle asiasta. No onhan se tietysti hyvä huoltaa auto ajoissa, mutt jos ei ole rahaa eikä aika, se ei mun mielestä ole se prioriteetti numero yksi!
Juhannus siivous sai tänään unohtua, ei ne sotkut mihinkään karkaa. Mutt lapset saivat laittaa teltan pihalle ja nyt siellä nukkuu Anna, Benjamin ja Taina.
Toteutin tänään myös Benjaminin yllättävän toiveen, mutt se on vielä salaisuus...
Miksikö olin niin järkyn väsynyt, koska aamulla sängystä löytyi niin Anna, kuin Mattiaskin ja minä olin ilmeisesti niin väsynyt, etten älynnyt viedä heidät takaisin omin sänkyihin, vaan yritin epätoivosesti saada nukuttu edes pienen hetken.
Mutt joo, kerroinhan mä sitt lopulta Tiinalle miksi soitin, aattelin tulla puistoilemaan Hyvinkäälle ja niin me sitten sovittiin, ett nähdään puistossa ja siellä meillä olikin sitten oikein mukava,Taina ja Benjaminkin tulivat mukaan. Anna löysi aika nopeasti leikkikaverin, Venla nimisen tytön. Vaikka heillä oli reilu vuoden ikäero, heillä oli tosi kiva keskenään.
Puiston vieressä on suihkulähde ja sekin oli kiva tuttavuus, oli kiva juosta sen ympäri ja pysähtyä välillä kastaman kädet veteen :D Sitten jatkoimme matkamme Heseen.
Samalla reissulla tilasin autolle huollon, niin Jaman ei tarte enää kiukutella mulle asiasta. No onhan se tietysti hyvä huoltaa auto ajoissa, mutt jos ei ole rahaa eikä aika, se ei mun mielestä ole se prioriteetti numero yksi!
Juhannus siivous sai tänään unohtua, ei ne sotkut mihinkään karkaa. Mutt lapset saivat laittaa teltan pihalle ja nyt siellä nukkuu Anna, Benjamin ja Taina.
Toteutin tänään myös Benjaminin yllättävän toiveen, mutt se on vielä salaisuus...
keskiviikko 23. kesäkuuta 2010
Elämä on :D
Lämmin ihana kesäpäivä, vain silloin tällöin kuuluva yskänpuuska pilas tunnelman.
Aamulla kävin Tainan kaa Nurmijärvellä. Benjamin hoiti pikkuisia ja ihan hyvin pärjäsi :D Pyykkiä tuli pestyä, muuten vaan oleskeltu toipilaana.
Sellainen ihmekin tapahtui, ett Anna meni ihan ite päikkäreille just ennen Mattiasta. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja nukahdin itsekin.
Huomenna tartis varman vähän juhannussiivoilla :D
Aamulla kävin Tainan kaa Nurmijärvellä. Benjamin hoiti pikkuisia ja ihan hyvin pärjäsi :D Pyykkiä tuli pestyä, muuten vaan oleskeltu toipilaana.
Sellainen ihmekin tapahtui, ett Anna meni ihan ite päikkäreille just ennen Mattiasta. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja nukahdin itsekin.
Huomenna tartis varman vähän juhannussiivoilla :D
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Ilon aiheita
Miten on mahdollista olla niin väsynyt ja silti kello on jo puol kymmenen?
Tähän kysymyksen törmäsin tänä aamuna. Anna herätteli mua aamulla, pyytäen muroja. Koska Mattias vielä nukkui, luulin kellon olevan vielä tosi vähän. Venyttelin ja vanuttelin, lupailin Annalle, ett ihan kohta... sitt kun vihdoin nousin ylös, leuka loksahti auki, kun näin mitä kello oikesti oli.
Päivä sujui yskiessä, nenä ei ole enää niin tukossa, mutt toi yskä ei ota laantuaksen.
Myös ilo uutinen tavoitti fb kautta, Gobbo löysi takaisin kotiin: "yöllä. klo 2:45 herään kovaan ja pelokkaaseen maukunaan. Kissani tuli takaisin hain hänet sisään kun ei takas ikkunasta osannu hypätä sisään. ♥♥♥♥ Mun musu ♥"
Sillä aika kun vein Tainan terapian, Benjamin pelasi Annan kaa Afrikan tähteä. Jälkeen päin riitti paljon onnellista selitystä jalokivistä, rahoista, merirosvosta ja tähdestä :D
Illalla olin älyttömän väsynyt. Ajatus saunan lämmittämisestä tuntui ylivoimaiselta, kun sitt kuiteskin raahauduin saunalle, koin iloisen yllätyksen, se olikin jo lämmitetty, ei tarvinut kuin lisätä pari puuta ja käskeä porukat saunaan. Heti tuli parempi olo :D
Tähän kysymyksen törmäsin tänä aamuna. Anna herätteli mua aamulla, pyytäen muroja. Koska Mattias vielä nukkui, luulin kellon olevan vielä tosi vähän. Venyttelin ja vanuttelin, lupailin Annalle, ett ihan kohta... sitt kun vihdoin nousin ylös, leuka loksahti auki, kun näin mitä kello oikesti oli.
Päivä sujui yskiessä, nenä ei ole enää niin tukossa, mutt toi yskä ei ota laantuaksen.
Myös ilo uutinen tavoitti fb kautta, Gobbo löysi takaisin kotiin: "yöllä. klo 2:45 herään kovaan ja pelokkaaseen maukunaan. Kissani tuli takaisin hain hänet sisään kun ei takas ikkunasta osannu hypätä sisään. ♥♥♥♥ Mun musu ♥"
Sillä aika kun vein Tainan terapian, Benjamin pelasi Annan kaa Afrikan tähteä. Jälkeen päin riitti paljon onnellista selitystä jalokivistä, rahoista, merirosvosta ja tähdestä :D
Illalla olin älyttömän väsynyt. Ajatus saunan lämmittämisestä tuntui ylivoimaiselta, kun sitt kuiteskin raahauduin saunalle, koin iloisen yllätyksen, se olikin jo lämmitetty, ei tarvinut kuin lisätä pari puuta ja käskeä porukat saunaan. Heti tuli parempi olo :D
maanantai 21. kesäkuuta 2010
Sairastelua ja suklakakkua
Tänään ois pitänyt mennä, Amandan synttäri bileisin, mutt ei se tietenkään onnistunut. Nyt Jamakin tuli kesken työpäivän kotio ja sängynpohjalle.
Nyt alkaa jo potuttaa tää sairastaminen. Anna tuntuu olevan parempi, mutt kaikki muut on enemmän ja vähemmän kipeinä.
Niin jos joku ihmettelee, miten mun lenkeily lupauksen on käynyt niin se on jäissä niin kauan kun yskin ja pärskin ja uuvun pienestäkin ponnistuksesta. Mutt sitt kun paraneen niin sitt aloitan uudestaan.
Gobbo on karanut eileen omille teille. Tiinalla on suru suuri, mutt mulla on aika rauhallinen olo, ei se voinut kovin kauas lähteä. Ainakaan mitä olen seuraanut kissoja täällä kotona niin ei ne kovin kauas ensiretkellään lähde, joten jaksan vielä uskoa, että kyllä se vielä löytyy, mutt eihän se tietenkään Tiina yhtään lohduta...
Koska emme lähteneet Amandan synttäreille pidimme perheillan ihan kotosalla,"erikoisvieranaamme" Piia. Oppiaihe koski uskoa ja toimintana oli valokuvien katsominen ja tarjoiluna oli loput Piian kakusta, no nyt se on sitt syötyy ja seuraava on mahdollisesti heinäkuussa.
Valokuvia katsellessa totesimme, ett suklakakku perinteemme alkoi maaliskuussa 1992 eli 18 vuotta sitten. Se on nyt jalostunut vuosien varrella ;)
Nyt alkaa jo potuttaa tää sairastaminen. Anna tuntuu olevan parempi, mutt kaikki muut on enemmän ja vähemmän kipeinä.
Niin jos joku ihmettelee, miten mun lenkeily lupauksen on käynyt niin se on jäissä niin kauan kun yskin ja pärskin ja uuvun pienestäkin ponnistuksesta. Mutt sitt kun paraneen niin sitt aloitan uudestaan.
Gobbo on karanut eileen omille teille. Tiinalla on suru suuri, mutt mulla on aika rauhallinen olo, ei se voinut kovin kauas lähteä. Ainakaan mitä olen seuraanut kissoja täällä kotona niin ei ne kovin kauas ensiretkellään lähde, joten jaksan vielä uskoa, että kyllä se vielä löytyy, mutt eihän se tietenkään Tiina yhtään lohduta...
Koska emme lähteneet Amandan synttäreille pidimme perheillan ihan kotosalla,"erikoisvieranaamme" Piia. Oppiaihe koski uskoa ja toimintana oli valokuvien katsominen ja tarjoiluna oli loput Piian kakusta, no nyt se on sitt syötyy ja seuraava on mahdollisesti heinäkuussa.
Valokuvia katsellessa totesimme, ett suklakakku perinteemme alkoi maaliskuussa 1992 eli 18 vuotta sitten. Se on nyt jalostunut vuosien varrella ;)
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Syntymä ihme
Piia :D
Illalla kymmenen maissa alkoi supistella, säännöllisesti, muttei kovin kipeästi ;). Päivän shoppailu ja illan sauna teki tehtävänsä. Jama nukkui nojatuolissa ja minä kellotin supistuksia keittiössä.
Pari tuntia kellotettuani päätin mennä kertoman Jamalle, että synnytys on tainut lähteä käyntiin.Olin n. metrin päässä Jamasta,kun lapsivedet valahti anopin olkkarin lattialle ja sen sijaan,että olisin sanonut, että supistelee, mutta ei oo mitää hätää, sanoin se on menoa nyt ;D.
Siivottuamme lattian ja laitettuamme vaatteet päälle lähdimme ajaa kohti sairaala ja autossa yritimme miettiä lapselle nimeä, tytölle oli nimi valmiina, mutta pojalle emme keksineet sitten mitään.
Sairaalassa kätilö otti meidät vastaan, täytti jonkun lomakkeen ja teki sisätutkimuksen, hetki käyrällä ja sitten sain peräruisken (ei se ollut niin kauhea, mutta ei mitenkään kovin mukavaakan).
Vihdoin pääsimme synnytyssalin supistukset kovenivat ja pyysin jotain kipuun, mutta ei kuulemma voinut antaa, kun olin vain sormelle auki kun tulimme sairaalaan, mutta sitten kätilö kuiteskin suostui katto mikä on tilanne ja "Ohho sinähän olet jo 4 senttiä auki, ei ihme että sua sattuu"
Jama lähti käymään vessassa ja sillä aika vauvalle laitettiin piuha päähän ja minä sain kohdunkaula puudutteen. Olo helpottui ja Jamakin tuli takaisin ( sillä reppanalla meni maha sekaisin ja se rampas siellä vessassa useamman kerran synnytyksen aikana). Mutta nyt tosian hän tuli takaisin, täysin tietämättömänä, mitä juuri tehtiin. Istahti siihen viereeni ja hermostuksissaan rummutteli piuhoja. Hetken aika katsottuani häntä, tajusin mitä hän tekee sanoin: "kultaseni tiedätkö mitä sä rummutat? Tuo piuha on kiinni vauvan päässä ja se mittaa vauvan sydänäänet!!!" Oli muuten hienot sydänäänikäyrät siinä kohti!
Tunti puudutteen laitosta supistukset taas voimistuivat ja pyysin voisinko saada jotain lisää, mutta mulle sanottiin, että kyllä puudutteen pitäis vielä vaikuttaa tunnin verran. Mutta kun mua sattuu, valitin minä. Kun kätilö suostui taas kurkaa jalkavälin hälle tuli kiire, hän amppaisi huoneesta tai oikeastaan siinä oven raosta huusi:" Voisko joku tulla apuun vauvan pää näkyy jo!!!"
Sukista kii, leuka rintaan ja ponnistus ja huuto perän. Pari kerta "ponnistettuani" kätilö kysyi miksi mä huudan. Hölmöstynenä katsoin kätilön, no eikös niin pidä tehdä saadaksen voimaa siihen ponnistamisen? " Ei, päinvastoin huudat kaiken voiman pihalle. Vedä ilma sisään ja pidätä hengitykses ja ponnista niin pitkään kun pystyt...", neuvoi kätilö.
No johan alkoi tapahtumaan. 15 min ponnistusvaihen alkamisesta kätilö kysyi kumpi tuli(tätä hän sai kysyä monta kerta, sillä pääni oli ilokaasusta sekaisin).
Nähtyäni vauvan hämmästykseni oli suuri, kun ei se ollut yhtään ryppynen eikä verinen, niin ja tyttöhän sieltä tuli vaikka kaikki povasivat poikaa!!!
Koko raskauden aikana suurin pelkoni oli välilihan leikkaus, mutta sitä en edes huomannut...Ompelu pikkasen tuntui ja kätilö ois laittanut lisää puudutetta, mutta mä sanoin ettei tartee yhtään enempää pistää...
Synnytys oli ohi, eikä se niin kamala ollut, kuin mitä odotin tai ois voinut olettaa kommentteista, joita olen saanut ennen synnytystä, että "sitten tiedän mitä kipu on" jne...
Synnytyksen kestoksi laitettiin 6t, katsotinkohan se alkaneksi siitä, kun päästiin synnytys huoneesen vai mistä? Ajan taju synnytyksen aikana kyllä hämärtyy täysiin. Tosta kertomuksesta vois kuvitella että kaikki tapahtu parissa tunnissa, mutta kello näytti ihan muuta...
ja tämä tarina on tosi ja tapahtui armonvuonna 1987, 20 kesäkuuta :D Silloin meistä tuli: Äiti ja Isi.:D
Illalla kymmenen maissa alkoi supistella, säännöllisesti, muttei kovin kipeästi ;). Päivän shoppailu ja illan sauna teki tehtävänsä. Jama nukkui nojatuolissa ja minä kellotin supistuksia keittiössä.
Pari tuntia kellotettuani päätin mennä kertoman Jamalle, että synnytys on tainut lähteä käyntiin.Olin n. metrin päässä Jamasta,kun lapsivedet valahti anopin olkkarin lattialle ja sen sijaan,että olisin sanonut, että supistelee, mutta ei oo mitää hätää, sanoin se on menoa nyt ;D.
Siivottuamme lattian ja laitettuamme vaatteet päälle lähdimme ajaa kohti sairaala ja autossa yritimme miettiä lapselle nimeä, tytölle oli nimi valmiina, mutta pojalle emme keksineet sitten mitään.
Sairaalassa kätilö otti meidät vastaan, täytti jonkun lomakkeen ja teki sisätutkimuksen, hetki käyrällä ja sitten sain peräruisken (ei se ollut niin kauhea, mutta ei mitenkään kovin mukavaakan).
Vihdoin pääsimme synnytyssalin supistukset kovenivat ja pyysin jotain kipuun, mutta ei kuulemma voinut antaa, kun olin vain sormelle auki kun tulimme sairaalaan, mutta sitten kätilö kuiteskin suostui katto mikä on tilanne ja "Ohho sinähän olet jo 4 senttiä auki, ei ihme että sua sattuu"
Jama lähti käymään vessassa ja sillä aika vauvalle laitettiin piuha päähän ja minä sain kohdunkaula puudutteen. Olo helpottui ja Jamakin tuli takaisin ( sillä reppanalla meni maha sekaisin ja se rampas siellä vessassa useamman kerran synnytyksen aikana). Mutta nyt tosian hän tuli takaisin, täysin tietämättömänä, mitä juuri tehtiin. Istahti siihen viereeni ja hermostuksissaan rummutteli piuhoja. Hetken aika katsottuani häntä, tajusin mitä hän tekee sanoin: "kultaseni tiedätkö mitä sä rummutat? Tuo piuha on kiinni vauvan päässä ja se mittaa vauvan sydänäänet!!!" Oli muuten hienot sydänäänikäyrät siinä kohti!
Tunti puudutteen laitosta supistukset taas voimistuivat ja pyysin voisinko saada jotain lisää, mutta mulle sanottiin, että kyllä puudutteen pitäis vielä vaikuttaa tunnin verran. Mutta kun mua sattuu, valitin minä. Kun kätilö suostui taas kurkaa jalkavälin hälle tuli kiire, hän amppaisi huoneesta tai oikeastaan siinä oven raosta huusi:" Voisko joku tulla apuun vauvan pää näkyy jo!!!"
Sukista kii, leuka rintaan ja ponnistus ja huuto perän. Pari kerta "ponnistettuani" kätilö kysyi miksi mä huudan. Hölmöstynenä katsoin kätilön, no eikös niin pidä tehdä saadaksen voimaa siihen ponnistamisen? " Ei, päinvastoin huudat kaiken voiman pihalle. Vedä ilma sisään ja pidätä hengitykses ja ponnista niin pitkään kun pystyt...", neuvoi kätilö.
No johan alkoi tapahtumaan. 15 min ponnistusvaihen alkamisesta kätilö kysyi kumpi tuli(tätä hän sai kysyä monta kerta, sillä pääni oli ilokaasusta sekaisin).
Nähtyäni vauvan hämmästykseni oli suuri, kun ei se ollut yhtään ryppynen eikä verinen, niin ja tyttöhän sieltä tuli vaikka kaikki povasivat poikaa!!!
Koko raskauden aikana suurin pelkoni oli välilihan leikkaus, mutta sitä en edes huomannut...Ompelu pikkasen tuntui ja kätilö ois laittanut lisää puudutetta, mutta mä sanoin ettei tartee yhtään enempää pistää...
Synnytys oli ohi, eikä se niin kamala ollut, kuin mitä odotin tai ois voinut olettaa kommentteista, joita olen saanut ennen synnytystä, että "sitten tiedän mitä kipu on" jne...
Synnytyksen kestoksi laitettiin 6t, katsotinkohan se alkaneksi siitä, kun päästiin synnytys huoneesen vai mistä? Ajan taju synnytyksen aikana kyllä hämärtyy täysiin. Tosta kertomuksesta vois kuvitella että kaikki tapahtu parissa tunnissa, mutta kello näytti ihan muuta...
ja tämä tarina on tosi ja tapahtui armonvuonna 1987, 20 kesäkuuta :D Silloin meistä tuli: Äiti ja Isi.:D
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Juhlamieltä
Se ei riittänyt, ett tuli valvottu turhaan pitkään, niin Mattiaksen uudelleen nukuttaminen oli yhtä tuskaa ja lopulta hän päätyikin nukkumaan meidän sänkyyn. Mitä tarkoittaa, etten todellakaan ollut ajokunnossa saatika Temppelipalvelukunnossa. Harmittaa, sillä viimeksi olin temppelissä odottaessani Anna, mutt eiköhän meiltäkin nämä taudit joskus helpottaa, ett voi hyvin mielin lähtee Temppelin, miettimättä miten joku täällä voi.
Aamu meni jeesatessa Piia pulla- ja kakku tekopuuhissa. Sitten ajoitimme kauppareissu Paulin ja Kamin aikataulun mukaan ja haimme heidät bussipysäkiltä kyytin.
Piia vieraiden mukana tuli koira, ja täytyy sanoo, ett Imppu ja Sasu yllättivät käytöksellään meikäläistä. Piti oikesti alista molemmat valtani alle, ennen kun ymmärsivät rauhoittuu ja totella.
Itse juhlat sujuivat mukavissa grillausmerkeissä ja Piian leipoma kakku oli nappisuoritus. Anna puolestaan ihastui Jaffakekseihin.
Saunomisen ja pienten nukuttamisen jälkeen piti tietysti katsoa telkkarista Ruotsin Kruunuprinsessan häitä :P Kyll oli kaunis morsian ja onnellinen hääpari :)
Aamu meni jeesatessa Piia pulla- ja kakku tekopuuhissa. Sitten ajoitimme kauppareissu Paulin ja Kamin aikataulun mukaan ja haimme heidät bussipysäkiltä kyytin.
Piia vieraiden mukana tuli koira, ja täytyy sanoo, ett Imppu ja Sasu yllättivät käytöksellään meikäläistä. Piti oikesti alista molemmat valtani alle, ennen kun ymmärsivät rauhoittuu ja totella.
Itse juhlat sujuivat mukavissa grillausmerkeissä ja Piian leipoma kakku oli nappisuoritus. Anna puolestaan ihastui Jaffakekseihin.
Saunomisen ja pienten nukuttamisen jälkeen piti tietysti katsoa telkkarista Ruotsin Kruunuprinsessan häitä :P Kyll oli kaunis morsian ja onnellinen hääpari :)
perjantai 18. kesäkuuta 2010
Muutuvat tilanteet ...
Piia on pitkään puhunut, ett nyt vihdoinkin ne synttärit pidettäis heillä kotona, mutt aikapula siivota koti juhla kuntoon, ilmeisesti johtii siihen, ett ne vietetäänkin meillä. Muuten hyvä, mutt kuka siivoais meillä?
Onneksi Tiina riensi apuun, kun äiti pyysi.:D Tiina ja Jesse siivosi Annan ja Mattiaksen huoneen sillä aikaa, kun tein porukoille ruokaa, sitt sainkin siivottu ja pestyä vessan-,keittiön- ja olkkarin lattiat. On meillä vieläkin siivottava ja järjestettävä vaikka muille jakaa, mutt ainakaan ei jää lattian kii ;)
Onneksi tällä kerta ei tarvitse stressata tarjoilusta sillä Piia lupasi hoitaa sen. Paitsi, ett ostoslista ei oo tietenkään kaupassa mukana, joten puhelimen kauttaa yhdessä mietimme, mitä sieltä pitikin tuoda. No, huomenna voi vielä paikata, jos jotain unohtui.
Paulin ja Kamillan tilanne on vielä avoin. Eilen aamulla, päivällä ja vielä kuuden aikoihin Kamilla ja Pauli oli tulossa tänään meille, mutt sitt tapahtui jotain ja hän perutti tulonsa ja illan vielä venytessä ilmoitti, ettei Paulikaan tuu. No nyt ilmeisesti Pauli on tulossa huomenna mun kyydillä, kun palaan Temppelistä. Mutt sen näkee sitt huomenna.
Onneksi Tiina riensi apuun, kun äiti pyysi.:D Tiina ja Jesse siivosi Annan ja Mattiaksen huoneen sillä aikaa, kun tein porukoille ruokaa, sitt sainkin siivottu ja pestyä vessan-,keittiön- ja olkkarin lattiat. On meillä vieläkin siivottava ja järjestettävä vaikka muille jakaa, mutt ainakaan ei jää lattian kii ;)
Onneksi tällä kerta ei tarvitse stressata tarjoilusta sillä Piia lupasi hoitaa sen. Paitsi, ett ostoslista ei oo tietenkään kaupassa mukana, joten puhelimen kauttaa yhdessä mietimme, mitä sieltä pitikin tuoda. No, huomenna voi vielä paikata, jos jotain unohtui.
Paulin ja Kamillan tilanne on vielä avoin. Eilen aamulla, päivällä ja vielä kuuden aikoihin Kamilla ja Pauli oli tulossa tänään meille, mutt sitt tapahtui jotain ja hän perutti tulonsa ja illan vielä venytessä ilmoitti, ettei Paulikaan tuu. No nyt ilmeisesti Pauli on tulossa huomenna mun kyydillä, kun palaan Temppelistä. Mutt sen näkee sitt huomenna.
torstai 17. kesäkuuta 2010
Märehdin märehtimästä päästyääni...
Jäin märehtimään sanoja jotka Piia sanoi palumatkalla leiriltä. Hänelle on siis joku päivitellyt meidän lapsilukua " Teillä on ihan kivat vanhemmat ja tosi kiva perhe (silloin kun kaikki sujuu niin kuin pitäkin).
Mutta miks ihmeessä sun vanhemmat hankkinet näin paljon lapsia, kuin olisivat ennemmin voineet keskittyä teidän isompien ongelmiin."
Joo meillä on haastavia lapsia, mutt en ole koskaan kokenut tilanteitta ylivoimaiseksi(tai olen, mutt en niin ylivoimaisiksi) ja olen antanut ajastani niin isommille, kuin pienemille. Itse koen, että olen aina tehnyt jokaisen lapsen eteen sen minkä olen pystynyt, ois se sitt ollut ainokainen tai yksi monesta.
Harmittaa suunattomasti kyseinen arvostelu. Mihin olisi pitänyt lopettaa? yhteen, toisen, kolmanteen... vai onko kyse näistä pienemmistä, jotka antavat mulle voimia isompien aiheuttaessa surua ja huolta omilla elämänkuvioilla?
Minä teen valintoja elämässäni ja elän valintojeni kanssa, en luopuis yhdestäkään lapsestani...Rakastan jokaista, tuen, neuvon, opastan jokaista tarpeitensa mukaan...
Jos koulu ois tehnyt tehtävänsä ja estänyt kiusamiset, niin meidän perhe ois säästynyt monelta murheelta...mutt oisko asiat ollet toisin, jos meillä ois ollut vähemmän lapsia? Olisinko ostanut lapsilleni merkkivaatteita, oisimmeko tehneet ulkomaan matkoja? En osa sanoa, merkivaatteita tuskin... ulkomaan matkoja, ehkä... mutt sitt ois pitänyt jättää kahteen, korkeintaan kolmeen lapsen.
Kyllä mun 7 lasta on paljon arvokkaammat, kuin yksikään ulkomaan matka.
Tällä hetkellä on taloudellisesti tiukkaa, mutt sekään ei johdu nuoremmista lapsista ja tästäkin suosta vielä pystymme nousemaan. Ruoka on ja laskut tule maksettu, vaikka ehkä jotkut hiukan myöhässä riippuen tulojen maksu - ja menojen eräpäivistä.
Mutta miks ihmeessä sun vanhemmat hankkinet näin paljon lapsia, kuin olisivat ennemmin voineet keskittyä teidän isompien ongelmiin."
Joo meillä on haastavia lapsia, mutt en ole koskaan kokenut tilanteitta ylivoimaiseksi(tai olen, mutt en niin ylivoimaisiksi) ja olen antanut ajastani niin isommille, kuin pienemille. Itse koen, että olen aina tehnyt jokaisen lapsen eteen sen minkä olen pystynyt, ois se sitt ollut ainokainen tai yksi monesta.
Harmittaa suunattomasti kyseinen arvostelu. Mihin olisi pitänyt lopettaa? yhteen, toisen, kolmanteen... vai onko kyse näistä pienemmistä, jotka antavat mulle voimia isompien aiheuttaessa surua ja huolta omilla elämänkuvioilla?
Minä teen valintoja elämässäni ja elän valintojeni kanssa, en luopuis yhdestäkään lapsestani...Rakastan jokaista, tuen, neuvon, opastan jokaista tarpeitensa mukaan...
Jos koulu ois tehnyt tehtävänsä ja estänyt kiusamiset, niin meidän perhe ois säästynyt monelta murheelta...mutt oisko asiat ollet toisin, jos meillä ois ollut vähemmän lapsia? Olisinko ostanut lapsilleni merkkivaatteita, oisimmeko tehneet ulkomaan matkoja? En osa sanoa, merkivaatteita tuskin... ulkomaan matkoja, ehkä... mutt sitt ois pitänyt jättää kahteen, korkeintaan kolmeen lapsen.
Kyllä mun 7 lasta on paljon arvokkaammat, kuin yksikään ulkomaan matka.
Tällä hetkellä on taloudellisesti tiukkaa, mutt sekään ei johdu nuoremmista lapsista ja tästäkin suosta vielä pystymme nousemaan. Ruoka on ja laskut tule maksettu, vaikka ehkä jotkut hiukan myöhässä riippuen tulojen maksu - ja menojen eräpäivistä.
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Kelan kuviot
Väsymys jatkuu aina vaan osittain selittyy matkalla, mutta taitaa olla taustalla myös Paulin ja Kamillan tilanne. Eilen Kamilla taas soitteli ja kyseli niitä kelan kuvioita, varmaan sen takia, kun minä olin Paulille taas puhunut niistä, ett anomukset pitäis tehdä...
No joka tapauksessa suunnitelma, ett Pauli jäis vauvan kaa kotiin heti, kun vauva syntyy ja Kamilla sitten menisi töihin ja kouluun.
No joo, kelan sivuilta löytyi tällainen maininta:
"Jos sairastut, etkä sairauden vuoksi pysty hoitamaan lasta, äitiysraha voidaan tietyissä tapauksissa maksaa isälle vanhempainrahana. Isä voi saaada tuen vasta omavastuuajan jälkeen (yleensä sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää). Isälle maksettu vanhempainraha ei vähennä äitiysrahan jälkeisiä vanhempainrahapäiviä. Isä saa vanhempainrahan omien tulojensa perusteella." Mutt en sitt tiedä, voiko tätä soveltaa heihin.
No joka tapauksessa suunnitelma, ett Pauli jäis vauvan kaa kotiin heti, kun vauva syntyy ja Kamilla sitten menisi töihin ja kouluun.
No joo, kelan sivuilta löytyi tällainen maininta:
"Jos sairastut, etkä sairauden vuoksi pysty hoitamaan lasta, äitiysraha voidaan tietyissä tapauksissa maksaa isälle vanhempainrahana. Isä voi saaada tuen vasta omavastuuajan jälkeen (yleensä sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää). Isälle maksettu vanhempainraha ei vähennä äitiysrahan jälkeisiä vanhempainrahapäiviä. Isä saa vanhempainrahan omien tulojensa perusteella." Mutt en sitt tiedä, voiko tätä soveltaa heihin.
tiistai 15. kesäkuuta 2010
väsyttää
Matkustaminen, kyläily ja retkeily on kiva, mutta sitä seuraava väsymys pitäisi lailla kieltä. Vaikka olin pois totoa vain reilun vuorokauden ja lapset auttoivat leirillä lasten kaa. Niin mä on älyttömän väsynyt.
2-3 tunnin päikkärit antoivat voimia sen verran, että jaksoin lähtee Jaman kaa kaupassa. kaupassa bongasin seuraavan päivän "parasta ennen" broilerit ja jauhelihan, ne ei olleet vielä hinnoitellut -30 prosentin lapulla. Mutt kun aikani siinä pyörin ja ihmettelin, niin vihdoin sain kysyttyy myyjältä, ett miten on saako niitä alenuksella... Niin alennuksellahan ne sitt meni :D
Tänään ruokana oli pizza ala pakasteallas, mutt kello oli jo niin paljon, ennen kuin päästiin kauppaan, ett oikeastaan mitään vaativampaa en yksin kertaisesti jaksanut tehdä.
Sauna maailman paras keksintö! Jos jotain niin rakastaan saunan lämpöä, se saa rentoutumaan. Ei sellaista kesähellettä taida Suomessa olla, etteinkö menisi saunaan :D
2-3 tunnin päikkärit antoivat voimia sen verran, että jaksoin lähtee Jaman kaa kaupassa. kaupassa bongasin seuraavan päivän "parasta ennen" broilerit ja jauhelihan, ne ei olleet vielä hinnoitellut -30 prosentin lapulla. Mutt kun aikani siinä pyörin ja ihmettelin, niin vihdoin sain kysyttyy myyjältä, ett miten on saako niitä alenuksella... Niin alennuksellahan ne sitt meni :D
Tänään ruokana oli pizza ala pakasteallas, mutt kello oli jo niin paljon, ennen kuin päästiin kauppaan, ett oikeastaan mitään vaativampaa en yksin kertaisesti jaksanut tehdä.
Sauna maailman paras keksintö! Jos jotain niin rakastaan saunan lämpöä, se saa rentoutumaan. Ei sellaista kesähellettä taida Suomessa olla, etteinkö menisi saunaan :D
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Toisenpolven inkkareita
Leirillä oli Anita ja Katri perheineen, me, Heinäarot, Hämppy perheineen, Riku ja Amanda ja muutama muu. Jos äkkiseltään yritän laskea niin toisen polven harrastajia oli 24,ikähaarukka 23v-7kk :D
Tänään Ville harjotteli kovasti halamista ja ystävystymistä, mutta ei pärjätty ilman kyyneleitä tänäänkään. Harmitti Annan puolesta, kun hän lopulta alkoi pelkäämän Villeä niin paljon, ettei uskaltanut tulla ohi edes toisen lapsen kaa. Mutt loppujen lopuksi Annalla oli kiva leikkiä Saran kaa ja oppivat he tekee kupperskeikkaa sillä aikaa kun me purettiin tipeja ja pakattiin autoja.
Kotona oltiin vasta joskus 10 maissa ja ruokaa syötiin 11.
Tänään Ville harjotteli kovasti halamista ja ystävystymistä, mutta ei pärjätty ilman kyyneleitä tänäänkään. Harmitti Annan puolesta, kun hän lopulta alkoi pelkäämän Villeä niin paljon, ettei uskaltanut tulla ohi edes toisen lapsen kaa. Mutt loppujen lopuksi Annalla oli kiva leikkiä Saran kaa ja oppivat he tekee kupperskeikkaa sillä aikaa kun me purettiin tipeja ja pakattiin autoja.
Kotona oltiin vasta joskus 10 maissa ja ruokaa syötiin 11.
sunnuntai 13. kesäkuuta 2010
Inkkareita ja Länkkäreitä :D
Anna ja Mattias huolehtivat tämän aamun herätyksestä, kello oli mukavasti 7.
Aamu sujui niin mukavasti soljuen, ett olimme jopa ajoissa kappelilla. Jee, se on suorastaan ihme, koska yleensä ollaan aina myöhässä.
Koska lauantaina en millään osannut päättää lähdenkö leirille vai ei, niin emme pääset lähtee suoraan kappelilta jatkaa matkaa, vaan pyörähdimme kodin kauttaa, mutt eihän siitä tullut kuin vajaa 50 km ylimääräistä...
Perille pääsimme ilman kommeluksia ja isommat adoptoivat Annan ja Mattiaksen heti kättelyssä, niinpä sain heti nauttia vapaasta.
Joskus tutustuminen uusin ihmisin ei käy aina yhtä helposti, varsinkin jos on kolme vuotias, Annan ja Villen oleminen leirialuella alkoi ja päättyi kyyneliin ja vuodatettiin niitä muuta siinä välissäkin. Ja syy ei todellakaan ollut Annassa.
Mattiaksen nukuttaminen oudoissa olosuhteissa ei sujunut ilman huutoa, mutt kuiteskin melko kivuttomasti se sujui. Annan nukuttamisesta huolehtii Jama, Anna nukahti suklaan voimiin.
Illalla salunassa oli järjestetty yllätys ohjelma näytelmä ja musiikkia ja sain Jamankin houkuteltu tanssimaan, sillä tais olla raittinilmanmyrkytys...
Piia lupasi meille oman tiipin yksityiskäyttöön ja hän nukkui pienten kaa meidän tiipissä. Se taiskin olla eka kerta 22v kun nukuimme tiipissä kahdestaan ;)
Aamu sujui niin mukavasti soljuen, ett olimme jopa ajoissa kappelilla. Jee, se on suorastaan ihme, koska yleensä ollaan aina myöhässä.
Koska lauantaina en millään osannut päättää lähdenkö leirille vai ei, niin emme pääset lähtee suoraan kappelilta jatkaa matkaa, vaan pyörähdimme kodin kauttaa, mutt eihän siitä tullut kuin vajaa 50 km ylimääräistä...
Perille pääsimme ilman kommeluksia ja isommat adoptoivat Annan ja Mattiaksen heti kättelyssä, niinpä sain heti nauttia vapaasta.
Joskus tutustuminen uusin ihmisin ei käy aina yhtä helposti, varsinkin jos on kolme vuotias, Annan ja Villen oleminen leirialuella alkoi ja päättyi kyyneliin ja vuodatettiin niitä muuta siinä välissäkin. Ja syy ei todellakaan ollut Annassa.
Mattiaksen nukuttaminen oudoissa olosuhteissa ei sujunut ilman huutoa, mutt kuiteskin melko kivuttomasti se sujui. Annan nukuttamisesta huolehtii Jama, Anna nukahti suklaan voimiin.
Illalla salunassa oli järjestetty yllätys ohjelma näytelmä ja musiikkia ja sain Jamankin houkuteltu tanssimaan, sillä tais olla raittinilmanmyrkytys...
Piia lupasi meille oman tiipin yksityiskäyttöön ja hän nukkui pienten kaa meidän tiipissä. Se taiskin olla eka kerta 22v kun nukuimme tiipissä kahdestaan ;)
lauantai 12. kesäkuuta 2010
Ja pää ei toimii vieläkään
Olen koko päivän yrittänyt päättää lähdenkö huomenna Ruotsinpyhtäälle vai en ... seurannut sää ennustetta...mutta vieläkään en osa päättää...
Tänään Taina tuli kesäkonfasta ja vastoin odotuksiaan löysi sieltä 4 uutta kaveria :D Haku matka Haagan ei sujunut ihan ongelmitta ja kommeluksitta. Tänään oli aivan mieletön tuuli ja ihan oikeesti pelotti ajaminen, sitten vielä kun säikähdin pysäkiltä lähtevä bussia ja viereisellä kaistalla ajanutta autoa, en sitt huomannut kääntyä oikeasta liittymästä, joten kävin pyörähtämässä Ruskeasuolla. Niin eihän se sittenkään onnistunut kerralla.Tällä kerta käännyin oikeasta liittymästä, mutta sitt käännyin liian aikaisin vasemmalle, pääsehän sieltäkin, mutt oli turha kiertoa. No kaiken seikkailun jälkeen olin silti puoltuntii liian aikaisin perillä ja Anna ja Mattias alkoi hermostuu...Onneksi Taina tuli ja sai pikkuiset viihdytetty palumatkalla.
Sitt pysähdyimme vielä kaupalla ja onnistuin parkeera ison lätäkön viereen. Kyllä nauratti Annan kommentti Tainan estelyihin, ettei sais mennä lätäkköön: "Kun on kumpparit, saa mennää lätäkköön." niinpä kaksi iloista lasta tömisteli kumppareilla lätäkössä :D
Musta tuntuu, ettei mun pää toiminut oikein koko päivänä. Toivotaan, ett huomenna olisi parempi päivä...
Tänään Taina tuli kesäkonfasta ja vastoin odotuksiaan löysi sieltä 4 uutta kaveria :D Haku matka Haagan ei sujunut ihan ongelmitta ja kommeluksitta. Tänään oli aivan mieletön tuuli ja ihan oikeesti pelotti ajaminen, sitten vielä kun säikähdin pysäkiltä lähtevä bussia ja viereisellä kaistalla ajanutta autoa, en sitt huomannut kääntyä oikeasta liittymästä, joten kävin pyörähtämässä Ruskeasuolla. Niin eihän se sittenkään onnistunut kerralla.Tällä kerta käännyin oikeasta liittymästä, mutta sitt käännyin liian aikaisin vasemmalle, pääsehän sieltäkin, mutt oli turha kiertoa. No kaiken seikkailun jälkeen olin silti puoltuntii liian aikaisin perillä ja Anna ja Mattias alkoi hermostuu...Onneksi Taina tuli ja sai pikkuiset viihdytetty palumatkalla.
Sitt pysähdyimme vielä kaupalla ja onnistuin parkeera ison lätäkön viereen. Kyllä nauratti Annan kommentti Tainan estelyihin, ettei sais mennä lätäkköön: "Kun on kumpparit, saa mennää lätäkköön." niinpä kaksi iloista lasta tömisteli kumppareilla lätäkössä :D
Musta tuntuu, ettei mun pää toiminut oikein koko päivänä. Toivotaan, ett huomenna olisi parempi päivä...
perjantai 11. kesäkuuta 2010
Paranemisia
Panadol ja Iltarukous teki tehtävänsä. Aamulla oli mitä parhain olo, jo hetken ajan suunnittelin lähtöä Ruotsinpyhtäälle, kun toiset niin kovasti pyytelivät, mutta päiväunten aikoihin alkoi taas väsyttää ja paleltaa, joten päätin jäädä kotiin ja lupailin, jos vaikka sunnuntaina...
Mattias nukkui päikkärit omassa sängyssä ja minä torkuin Annan vieressä, kun tämä katsoi junioria...
Iltapäivällä alkoi sataa...
Ruuan jälkeen oli Totoron vuoro :) Välillä telkkarissa oli joku toiminta häiriö, mutta lopulta se saatiin katsottu ;)
Lenkille en lähtenyt niin paha oli eilinen päivä, ett päätin ottaa varman päälle ja parantua ensin kunnolla, jotta ei tarte myöhemmin katua.
Mattias nukkui päikkärit omassa sängyssä ja minä torkuin Annan vieressä, kun tämä katsoi junioria...
Iltapäivällä alkoi sataa...
Ruuan jälkeen oli Totoron vuoro :) Välillä telkkarissa oli joku toiminta häiriö, mutta lopulta se saatiin katsottu ;)
Lenkille en lähtenyt niin paha oli eilinen päivä, ett päätin ottaa varman päälle ja parantua ensin kunnolla, jotta ei tarte myöhemmin katua.
torstai 10. kesäkuuta 2010
Ja äiti sairastui...
tähänkin tulee kai jotain tekstiä, sitten kun aivot on taas toimintakunnossa :(
Päivään viiveellä:
Eilisen väsymyksen ja palelun syyksi paljastui tautipahainen :( Aamulla olo oli kuin jyrälläyliajetulla, toinen sierrain tukossa ja semmoista hassua pikkuyskää, jonka aiheuttaja ei ollut keuhkoissa eikä kurkussa, vaan kielen päällä.
Olo oli tosi kurja ja pinna tosi tiukoilla.
Pyysin Tainaa tekee ruokaa (paistaa kanasuikalet,lisä pata-aineekset), jota hän sitt alkoikin tekee, välillä ohjeita kyselleen...sitten hän istahti lukee Akkari ja ruokaa paloi pohjan, samalla kärähti tämän mamman piuhat, en vaan millään voinut ymmärtää, ett 15v täytyy vahtia tässäkin asiassa...
No Taina kiukuttelun syyksi paljastui, hänen tyytymättömyytensä kuljetusjärjestelyihin, kun en vienyt häntä suoraa Haagan, vaan Hyvinkäälle, josta piti sitten mennä junalla ja kävelleen Haagan kappelille.
Myös minuun kiukkutaso oli jo sillä asteella, etten enää käyttäytynyt kovin aikuismaisesti, kun arvostelin Tainan pukeutumista...
Taina pääsi junalle ja pikkuiset nukkui autossa, aattelin, että pääsen hetkeksi pötkölleen, vaan miten sitten kävikään, sillä samaisella minuutilla, kun auto pysähtyi molemmat kullannuput heräsivät ja ei yrityksistäni huolimatta suostuneet enää nukkua, siitä alkoi pitkien tuntien laskeminen... mitä pidemmälle päivä kului sitä huonommaksi oloni muuttui :(
Puoli kahdeksalta valmistauduin pitkään väsytystaisteluun Mattiaksen sängyn vieressä, mutta yllätyksekseni jo muutamaan tömppsyttelyn jälkeen sängystä kuului tasaista kuorsausta. Sitten oli Annan vuoro...
Otin jääkaapista viinirypäleitä ja laitoin juniorin päälle hetken päästä siellä jo toivotettiin hyvät yöt ja me laitettiin telkkari kii...loput rypälet odottaman päivää seuraavaa... peitot päälle otsat vastakkain ja unten maille. Anna nukahti alta aika yksikön.
Mattias heräsi vielä pari kertaa, ennen kuin pääsin lopullisesti nukkumaan. Ekalla kerralla otin myös Panadolia ja tokalla kerralla huomasin, että olin hikoillut ihan kauheasti O.O
Niin ja lenkki jäi nyt välistä, jos ei ulkona istumista villapuseroon ja peiton kera lasketa lenkiksi :(
Päivään viiveellä:
Eilisen väsymyksen ja palelun syyksi paljastui tautipahainen :( Aamulla olo oli kuin jyrälläyliajetulla, toinen sierrain tukossa ja semmoista hassua pikkuyskää, jonka aiheuttaja ei ollut keuhkoissa eikä kurkussa, vaan kielen päällä.
Olo oli tosi kurja ja pinna tosi tiukoilla.
Pyysin Tainaa tekee ruokaa (paistaa kanasuikalet,lisä pata-aineekset), jota hän sitt alkoikin tekee, välillä ohjeita kyselleen...sitten hän istahti lukee Akkari ja ruokaa paloi pohjan, samalla kärähti tämän mamman piuhat, en vaan millään voinut ymmärtää, ett 15v täytyy vahtia tässäkin asiassa...
No Taina kiukuttelun syyksi paljastui, hänen tyytymättömyytensä kuljetusjärjestelyihin, kun en vienyt häntä suoraa Haagan, vaan Hyvinkäälle, josta piti sitten mennä junalla ja kävelleen Haagan kappelille.
Myös minuun kiukkutaso oli jo sillä asteella, etten enää käyttäytynyt kovin aikuismaisesti, kun arvostelin Tainan pukeutumista...
Taina pääsi junalle ja pikkuiset nukkui autossa, aattelin, että pääsen hetkeksi pötkölleen, vaan miten sitten kävikään, sillä samaisella minuutilla, kun auto pysähtyi molemmat kullannuput heräsivät ja ei yrityksistäni huolimatta suostuneet enää nukkua, siitä alkoi pitkien tuntien laskeminen... mitä pidemmälle päivä kului sitä huonommaksi oloni muuttui :(
Puoli kahdeksalta valmistauduin pitkään väsytystaisteluun Mattiaksen sängyn vieressä, mutta yllätyksekseni jo muutamaan tömppsyttelyn jälkeen sängystä kuului tasaista kuorsausta. Sitten oli Annan vuoro...
Otin jääkaapista viinirypäleitä ja laitoin juniorin päälle hetken päästä siellä jo toivotettiin hyvät yöt ja me laitettiin telkkari kii...loput rypälet odottaman päivää seuraavaa... peitot päälle otsat vastakkain ja unten maille. Anna nukahti alta aika yksikön.
Mattias heräsi vielä pari kertaa, ennen kuin pääsin lopullisesti nukkumaan. Ekalla kerralla otin myös Panadolia ja tokalla kerralla huomasin, että olin hikoillut ihan kauheasti O.O
Niin ja lenkki jäi nyt välistä, jos ei ulkona istumista villapuseroon ja peiton kera lasketa lenkiksi :(
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
6/30...
Oon niin väsy, ett jatkan huomenna...mutt lenkillä on käytyy, niin autolla kuin jaloinkin :D
Tainalle löytyi kenkulat...
Eli päivän tapahtumat parin päivän viivellä:
Jama tuli ja meni, töitäkin teki :D No jossain vaiheessa minäkin pääsen sinne Ruotsinpyhtäälle!
Aamupäivän piristyksestä vastasi Helena, Mattiaksen ihana kummitäti :D Helena toi mukanaan kirpputori löytöjä pienemmille ja mulle pelargonian, jolle meinasi käydä huonosti jo heti kättelyssä. Meinasin laittaa sen roikkumaan ovenpielen, kun sitt huomasin, ett ne kukkaripustimet, olikin poistettu, laskin kukan portaille ja lähdin sisälle pyytämään Jamalta jotain viritystä kukalle. Sillä välin Mattias kerkesi ovesta ulos ja bongasi kaunin kukkaani ja alkoi samantein innosta puhkuen trimmata pikkukätössillään kukkasta uuten uskon, onneksi kerkesimme väliin.
Viiden aikoihin lähdin hakee Taina Rihimäeltä ja samalla piipahdimme Hyvinkäälle kauppoihin kenkäostoksille ja heti ekasta kaupasta löytyi sopivat :) Tainalle löytyi punanahkaiset kävelykengät puolen hintaan (12,90) ja mustat nauharemmisandaalit (29,90). Onneksi neiti suostui koittaa ne punaiset kengät jalkansa, kun väitti niitä ensin liian pieniksi (37 ja jalan kooksi väitti 38), mutta niin kuin me kokeneimat kenkäostajat tiedämme kooissa on eroja ja nämä osottautuivat niin mieluisiiksi, kuin myös sopiviksi. ;)
Itselleni ostin puolipohjalliset(4,50) sisäpohjasta kuluneisin lempipistokkaisin. Ne täytikin viedä suutarille ja kysästä voiko hän ne vielä pelastaa, muuten täytyy tyytyä puolipohjallisvirityksiin :D
Tainalle löytyi kenkulat...
Eli päivän tapahtumat parin päivän viivellä:
Jama tuli ja meni, töitäkin teki :D No jossain vaiheessa minäkin pääsen sinne Ruotsinpyhtäälle!
Aamupäivän piristyksestä vastasi Helena, Mattiaksen ihana kummitäti :D Helena toi mukanaan kirpputori löytöjä pienemmille ja mulle pelargonian, jolle meinasi käydä huonosti jo heti kättelyssä. Meinasin laittaa sen roikkumaan ovenpielen, kun sitt huomasin, ett ne kukkaripustimet, olikin poistettu, laskin kukan portaille ja lähdin sisälle pyytämään Jamalta jotain viritystä kukalle. Sillä välin Mattias kerkesi ovesta ulos ja bongasi kaunin kukkaani ja alkoi samantein innosta puhkuen trimmata pikkukätössillään kukkasta uuten uskon, onneksi kerkesimme väliin.
Viiden aikoihin lähdin hakee Taina Rihimäeltä ja samalla piipahdimme Hyvinkäälle kauppoihin kenkäostoksille ja heti ekasta kaupasta löytyi sopivat :) Tainalle löytyi punanahkaiset kävelykengät puolen hintaan (12,90) ja mustat nauharemmisandaalit (29,90). Onneksi neiti suostui koittaa ne punaiset kengät jalkansa, kun väitti niitä ensin liian pieniksi (37 ja jalan kooksi väitti 38), mutta niin kuin me kokeneimat kenkäostajat tiedämme kooissa on eroja ja nämä osottautuivat niin mieluisiiksi, kuin myös sopiviksi. ;)
Itselleni ostin puolipohjalliset(4,50) sisäpohjasta kuluneisin lempipistokkaisin. Ne täytikin viedä suutarille ja kysästä voiko hän ne vielä pelastaa, muuten täytyy tyytyä puolipohjallisvirityksiin :D
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Aika on suhteellinen käsite
Anna on 2v7kk ja osaa jo hermoja raastavasti sanoa "joo" ja jatkaa ihan rauhassa mitä ikinä olikin tekemässä.
Kerran ihan huvikseni kellotin mieheni "kohta", se oli 20 min.
Eilen kysyin häneltä, että milloin oot tulossa? Hän vastasi: "no kunhan herään ja syön aamiaista...". No ne tulivat sitten klo 14. Mua jo pikkuisen kiukutti. Kiukun syy on ikävä. On ollut jo vuosien ajan, ett vaikka perjantaina lähtisin ilomielin matkalle esim. risteilylle, jo lauantai iltana on kauhea ikävä. No nythän ne lähti lauantaina, eli sunnuntaina olisi pitänyt olla hillitön ikävä, mutt luultavasti koska olin ite kotona näiden pikkusten kaa, niin ikävä nosti päätään vasta maanantai iltana ja kun toi vastaus antoi mulle mielikuvan, että tulevat siinä 12 aikaan, niin kahden tunnin ylitys tuntui sietämättömältä...
Varsinkin kun Jama melkein samantein lähti käymään tilitoimistossa ja siinä meni sitt pari tuntii lisää :( Toisaalta se pari tuntinen, antoi mulle leppymis aikaa...
Jaman tullessa reisultansa olin juuri saanut perunat kuorittu, joten oli hyvä hetki lähtee kauppaan ;) Kassalla sainkin inspiksen lähtee kävelleen kotio, no siitä kertyi mukavasti 5,5km :D kengät ei ollet parhaat mahdolliset, mutta kotin asti pääsin, kun ei ollut vaihtoehtojakaan, koska känny oli kotona... mutta vesipullo ois ollut poikaa...
1/6 V Tsitsing :D
Kerran ihan huvikseni kellotin mieheni "kohta", se oli 20 min.
Eilen kysyin häneltä, että milloin oot tulossa? Hän vastasi: "no kunhan herään ja syön aamiaista...". No ne tulivat sitten klo 14. Mua jo pikkuisen kiukutti. Kiukun syy on ikävä. On ollut jo vuosien ajan, ett vaikka perjantaina lähtisin ilomielin matkalle esim. risteilylle, jo lauantai iltana on kauhea ikävä. No nythän ne lähti lauantaina, eli sunnuntaina olisi pitänyt olla hillitön ikävä, mutt luultavasti koska olin ite kotona näiden pikkusten kaa, niin ikävä nosti päätään vasta maanantai iltana ja kun toi vastaus antoi mulle mielikuvan, että tulevat siinä 12 aikaan, niin kahden tunnin ylitys tuntui sietämättömältä...
Varsinkin kun Jama melkein samantein lähti käymään tilitoimistossa ja siinä meni sitt pari tuntii lisää :( Toisaalta se pari tuntinen, antoi mulle leppymis aikaa...
Jaman tullessa reisultansa olin juuri saanut perunat kuorittu, joten oli hyvä hetki lähtee kauppaan ;) Kassalla sainkin inspiksen lähtee kävelleen kotio, no siitä kertyi mukavasti 5,5km :D kengät ei ollet parhaat mahdolliset, mutta kotin asti pääsin, kun ei ollut vaihtoehtojakaan, koska känny oli kotona... mutta vesipullo ois ollut poikaa...
1/6 V Tsitsing :D
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Aina saa suunnitella
Päivälle olin suunitellut, kiiretöntä aamupäivä. Päikkärit ajoitetaan n. yhdeksi, hierojalla käynti ja illalla perheilta.
Toteutus:
Klo 8 soi puhelin, olin juuri valmistamassa lapsille aamiaista. Tiesin, jo ennen kuin vastasin mitä asia koski. Avain pitää viedä rakennusmestarille. Ei auttanut itku markinoilla. Lapsille aamiainen nassuun, vaatetta niskaan ja menoksi. Ajomatka sujui yllättävän helposti ja 103km ja kahden tunnin päästä olimme jälleen kotona. Siinä meni aamu päivä.
Ja koska Mattias tietysti nukkui matkan aikana, päikkärit yhden aikaan sai unohtaa... Otamme käyttöön suunitelma B, puisto! Eli palumatkalla Helsingistä, pistäydyin Tarjoustalossa hiekkalelujen ostoksilla ;)
Sitten pikaisesti lapsille ruokaa ja sitten puistoon kokeilemaan uusia heikkaleluja... Anu jo odotteli meitä, kun saavuimme heidän kodille. Rattaat esiin ja eikun menoksi... Puistossa en kauan kerinnyt olla, kun piti lähtee kävelee hierojalle... Tunnin makoilun jälkeen, palasin sama tietä kun tulinkin, enkä edes eksynyt :D
Puolen toista tunnin riekkuminen puistossa otti voimille ja mikäs parempi paikka päikkäreille kuin auto. Tällä kerta siellä nukkui molemmat Anna ja Mattias.
Loppupäivä sujui yllätyksittä ja perheiltakin tuli pidetty ;D
Huomasitteko lenki? Kyllä se sisältyi päivään ;)
eli 4/30 ;)
Toteutus:
Klo 8 soi puhelin, olin juuri valmistamassa lapsille aamiaista. Tiesin, jo ennen kuin vastasin mitä asia koski. Avain pitää viedä rakennusmestarille. Ei auttanut itku markinoilla. Lapsille aamiainen nassuun, vaatetta niskaan ja menoksi. Ajomatka sujui yllättävän helposti ja 103km ja kahden tunnin päästä olimme jälleen kotona. Siinä meni aamu päivä.
Ja koska Mattias tietysti nukkui matkan aikana, päikkärit yhden aikaan sai unohtaa... Otamme käyttöön suunitelma B, puisto! Eli palumatkalla Helsingistä, pistäydyin Tarjoustalossa hiekkalelujen ostoksilla ;)
Sitten pikaisesti lapsille ruokaa ja sitten puistoon kokeilemaan uusia heikkaleluja... Anu jo odotteli meitä, kun saavuimme heidän kodille. Rattaat esiin ja eikun menoksi... Puistossa en kauan kerinnyt olla, kun piti lähtee kävelee hierojalle... Tunnin makoilun jälkeen, palasin sama tietä kun tulinkin, enkä edes eksynyt :D
Puolen toista tunnin riekkuminen puistossa otti voimille ja mikäs parempi paikka päikkäreille kuin auto. Tällä kerta siellä nukkui molemmat Anna ja Mattias.
Loppupäivä sujui yllätyksittä ja perheiltakin tuli pidetty ;D
Huomasitteko lenki? Kyllä se sisältyi päivään ;)
eli 4/30 ;)
sunnuntai 6. kesäkuuta 2010
Voihan kadonnut Baabaa
Herääminen oli tänä aamuna joksikin järkyttävän vaikeata. Siihen oli kolme syytä.
1. Siivosin klo 2 asti. Järki hoi älä jätä, mutta kun halusin tehdä tietyt jutut, sitt kun lapset on nukahtaneet, mutta Annan nukahtaminen venyi, minkäs teet. No joo, olisin voinut jättää tekemättä, olisin, mutt en jättänyt. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Minun tapauksessa selkä.
2. Kadonnut Baabaa, eli Mattiaksen unilammas. Illalla Mattias nukahti ilman suurempia ongelmia varalelun kera, mutta se ei sitt yöllä enää kelvanutkaan.Tilanne oli kerta kaikean kaaottinen. Heräsin ensi Sasun haukuntaan,mikä lie metsässä taas liikkunut. Ei se niin kauheasti kerinyt haukkua, mutta sen verran, että herätti Mattiaksen, jolle ei sitt kelvanut mikään ja niin heräsi Annakin, joka nukkui mun kaa, meidän parisängyssä. Anna itki siis makkarissa ja Mattias lastenhuoneessa. Onneksi Anna tyyntyi nopeasti, kun selitin miksi Mattias niin kauheasti itke, mutta Mattias ei sitt millään. Lopulta en nähnyt enää muuta ratkaisua, kuin yrittää nukuttaa Mattiaksen viereeni, Luojan kiitos, se sitten kelpasi ja pääsimme kaikki taas nukkumaan.
3. Nukkuminen kahden lapsen välissä. Tarteeko sanoa muuta...
Niinpä yöllisten tapahtumien jälkeen, en jaksanut lähteä kirkkoon, vaikka Mattiaksen nuha olikin jo sen verran parempi, ett olisimme ehkä voineetkin mennä.
Mattiaksen päiväunet ja lastenohjelmat, mikä ihana yhdistelmä, väsyneen äidin pelastus :D
Sitten päivä alkoikin sujua paaaaaaljon paremmin.
Lenkistä sai tänään kelvata matka postilaatikolle ja takaisin, matkana se ei ole kun n. 2,3 km mutta kun saamalla piti työntää kahta lasta rattaissa, meidän järkyttävän kuntoisella tiellä, niin kyllä siinä hiki kerkis tulla. En tiedä mitä huomenna keksin, mutt tiistaina Jama tule leiriltä, joten sitt pääsen kunnon lenkille :D
Eli 3/30 suoritettu ;)
1. Siivosin klo 2 asti. Järki hoi älä jätä, mutta kun halusin tehdä tietyt jutut, sitt kun lapset on nukahtaneet, mutta Annan nukahtaminen venyi, minkäs teet. No joo, olisin voinut jättää tekemättä, olisin, mutt en jättänyt. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Minun tapauksessa selkä.
2. Kadonnut Baabaa, eli Mattiaksen unilammas. Illalla Mattias nukahti ilman suurempia ongelmia varalelun kera, mutta se ei sitt yöllä enää kelvanutkaan.Tilanne oli kerta kaikean kaaottinen. Heräsin ensi Sasun haukuntaan,mikä lie metsässä taas liikkunut. Ei se niin kauheasti kerinyt haukkua, mutta sen verran, että herätti Mattiaksen, jolle ei sitt kelvanut mikään ja niin heräsi Annakin, joka nukkui mun kaa, meidän parisängyssä. Anna itki siis makkarissa ja Mattias lastenhuoneessa. Onneksi Anna tyyntyi nopeasti, kun selitin miksi Mattias niin kauheasti itke, mutta Mattias ei sitt millään. Lopulta en nähnyt enää muuta ratkaisua, kuin yrittää nukuttaa Mattiaksen viereeni, Luojan kiitos, se sitten kelpasi ja pääsimme kaikki taas nukkumaan.
3. Nukkuminen kahden lapsen välissä. Tarteeko sanoa muuta...
Niinpä yöllisten tapahtumien jälkeen, en jaksanut lähteä kirkkoon, vaikka Mattiaksen nuha olikin jo sen verran parempi, ett olisimme ehkä voineetkin mennä.
Mattiaksen päiväunet ja lastenohjelmat, mikä ihana yhdistelmä, väsyneen äidin pelastus :D
Sitten päivä alkoikin sujua paaaaaaljon paremmin.
Lenkistä sai tänään kelvata matka postilaatikolle ja takaisin, matkana se ei ole kun n. 2,3 km mutta kun saamalla piti työntää kahta lasta rattaissa, meidän järkyttävän kuntoisella tiellä, niin kyllä siinä hiki kerkis tulla. En tiedä mitä huomenna keksin, mutt tiistaina Jama tule leiriltä, joten sitt pääsen kunnon lenkille :D
Eli 3/30 suoritettu ;)
lauantai 5. kesäkuuta 2010
Leirille lähtö
Aamulla oli koululaisilla kevätjuhla ja todistusten jako. Ihan saajansa näköiset todistukset tuli. Hiukan harmitti, kuin Tainalla,muuten niin hienon todistuksen yksi kurssi oli hylätty ja sekin ihan turhaan, yksi tettitehtävä oli tekemättä ja siksi opinto-ohjauksesta tuli hylätty. Mutta saapi kuulemma sen korjattu, kun tekee sen tehtävän kesän aikana.
Piian, viikon ompeluprojekti huipentuu tänään, oman tiipin pystytyksen Ruotsinpyhtään rendeelle.Tehtävä koetteli hermoja, avioliittoa ja ompelukonetta, sekä ompelukonen neuloja. Onneksi vain ompelukonen neulat taipuivat paineen alla, eivätkä kestäneet.
Kokopäivä meni pakkamisen, viime hetken ompeluihin. Leirille meidän perheestä lähti kolme tiipillistä porukka: Jama, Taina ja Benjamin asustelee meidän isossa tiipissä, Jesse ja Tiina meidän pikku tiipissä ja Piia ihka omassa tiipissään :D Minä jäin kotiin pikku räkänokkien pyyhkijäksi ja koira ja kissa vahdiksi.
Leiriläisten lähdettyä, Anna heräsi päikkäreiltään ja suru oli iso, kuin "kaikki lapset" olivat hävineet. Ei kelvanneet selitykset ja silitykset, kun itkun ja kynelten keskeltä kuului vain lohduttomat sanat " ei lähdetä retkelle Hyvinkäälle"...Onneksi ruoka, Tottoro ja sauna toi lohdun pikku ihmiselle ja pahamieli unohtui :)
Koska luulin heidän lähtevän leirille jo aamupäivällä, kävin lenkillä Tiinan kaa jo aamusta. :D
eli 2/30 on hoidettu ;)
Piian, viikon ompeluprojekti huipentuu tänään, oman tiipin pystytyksen Ruotsinpyhtään rendeelle.Tehtävä koetteli hermoja, avioliittoa ja ompelukonetta, sekä ompelukonen neuloja. Onneksi vain ompelukonen neulat taipuivat paineen alla, eivätkä kestäneet.
Kokopäivä meni pakkamisen, viime hetken ompeluihin. Leirille meidän perheestä lähti kolme tiipillistä porukka: Jama, Taina ja Benjamin asustelee meidän isossa tiipissä, Jesse ja Tiina meidän pikku tiipissä ja Piia ihka omassa tiipissään :D Minä jäin kotiin pikku räkänokkien pyyhkijäksi ja koira ja kissa vahdiksi.
Leiriläisten lähdettyä, Anna heräsi päikkäreiltään ja suru oli iso, kuin "kaikki lapset" olivat hävineet. Ei kelvanneet selitykset ja silitykset, kun itkun ja kynelten keskeltä kuului vain lohduttomat sanat " ei lähdetä retkelle Hyvinkäälle"...Onneksi ruoka, Tottoro ja sauna toi lohdun pikku ihmiselle ja pahamieli unohtui :)
Koska luulin heidän lähtevän leirille jo aamupäivällä, kävin lenkillä Tiinan kaa jo aamusta. :D
eli 2/30 on hoidettu ;)
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Kiitos
Tänään on ollut väsypäivä. Ei oikein meinannut lähtee päivää millään liikkeelle. Olen nähnyt jo monta yötä unia, en muista niistä mitään, mutt tiedän nähneeni ja aamulla olo on kuin jyränallejäänellä.
Mattiaksella nenää vuotaa, onneksi sipulikikka toimii ja pitää yöllä nenän auki. Silti kipeä lapsi on kipeä, vaikka olisikin kyse vain nuhasta. Mattias oli tänään itkuinen ja äiti väsynyt...ei paras mahdollinen yhdistelmä...
Onneksi Piia oli täällä ja vei Benskun Hyvinkäälle synttäreille ja Tiina toi hänet sitt tullessaan. Kiitos tytöt avustanne :)
Taina teki tempun ja meni koulukaverilleen koulupäivän jälkeen...Ihmettelin joskus 15.30, että missäköhän neiti mahtaa olla kun ei pitänyt olla kuin 13 koulu. Luojalle kiitos kännyköistä, asia selvisi yhdellä puhelin soitolla...helpotuksen huokaus...Ei oo helppoa olla vanhempi nykyaikana, kun ensimmäisenä tulee mieleen kaikki pedofiili skenaariot, jos lapset vähänkin unohtaa ilmoittaa olinpaikastaan.
Vielä yksi asia mistä olin jälleen kiitollinen, oli kaupasta saatavat puolivalmiit ruuat. Tälläisinä päivinä, kun ei oikein jaksaa, ne on pelastus...
Tästä tuli nyt sitten "kiitos"- kirjoitus, nimittäin kiitos Jesselle pienestä painostuksesta, niin sain Tiinasta lenkkiseuraa, kiitos siitäkin. Ja kiitos Tainalle pikkusten paimentamisesta. :D
1/30 hoidettu :D
Mattiaksella nenää vuotaa, onneksi sipulikikka toimii ja pitää yöllä nenän auki. Silti kipeä lapsi on kipeä, vaikka olisikin kyse vain nuhasta. Mattias oli tänään itkuinen ja äiti väsynyt...ei paras mahdollinen yhdistelmä...
Onneksi Piia oli täällä ja vei Benskun Hyvinkäälle synttäreille ja Tiina toi hänet sitt tullessaan. Kiitos tytöt avustanne :)
Taina teki tempun ja meni koulukaverilleen koulupäivän jälkeen...Ihmettelin joskus 15.30, että missäköhän neiti mahtaa olla kun ei pitänyt olla kuin 13 koulu. Luojalle kiitos kännyköistä, asia selvisi yhdellä puhelin soitolla...helpotuksen huokaus...Ei oo helppoa olla vanhempi nykyaikana, kun ensimmäisenä tulee mieleen kaikki pedofiili skenaariot, jos lapset vähänkin unohtaa ilmoittaa olinpaikastaan.
Vielä yksi asia mistä olin jälleen kiitollinen, oli kaupasta saatavat puolivalmiit ruuat. Tälläisinä päivinä, kun ei oikein jaksaa, ne on pelastus...
Tästä tuli nyt sitten "kiitos"- kirjoitus, nimittäin kiitos Jesselle pienestä painostuksesta, niin sain Tiinasta lenkkiseuraa, kiitos siitäkin. Ja kiitos Tainalle pikkusten paimentamisesta. :D
1/30 hoidettu :D
torstai 3. kesäkuuta 2010
Lupaus
Eilen klo 19.18 kopioin Pasi Raution Fb statuksesta tekstin oman statukseni.
"Jos 50 tykkää, lupaan käydä joka päivä kuukaudenajan lenkillä.
Kopioi tämä myös itsellesi, jos pystyt ottamaan haasteen vastaan ;) (nyt jännitää)"
Nyt 28 tuntia myöhemmin on lupaus lunastettava, eli 4.6-3.7 on käytävä joka päivä lenkillä.
Ja tästä on sitt hyvä pitää blogia, miten 7 lapsen äiti onnistuu haasteessaan :D
"Jos 50 tykkää, lupaan käydä joka päivä kuukaudenajan lenkillä.
Kopioi tämä myös itsellesi, jos pystyt ottamaan haasteen vastaan ;) (nyt jännitää)"
Nyt 28 tuntia myöhemmin on lupaus lunastettava, eli 4.6-3.7 on käytävä joka päivä lenkillä.
Ja tästä on sitt hyvä pitää blogia, miten 7 lapsen äiti onnistuu haasteessaan :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)