perjantai 30. heinäkuuta 2010

Skype ja Sardinia tuliaista

Maanantai 19.7.2010

Juttelin 4,5t Piian kaa skypessä. Puhuttiin Amista ja sen perheestä, Annasta, Piiasta ja Samulista. Jotenkin tuntuu niin pahalta, että Piia voi niin huonosti parishteessaan ja toinen ei ymmärrä. Mutt kai se vaan on niin, ett Piian täytyy hyväkseä se tosi asia, ett Samuli on nuorempi kuin hän ja siksi henkiseltä kehitykseltä valovuosien päästä Piiasta. He kai olivat lähimpänä toisiaan heidän tavatessa, Piian sairastetuun masennuksen takia oli kehityksessä hiukan jäljessä. Mutt nyt on ottanut ikäisiään kii, niinpä ero heidän välillä kasvoi. Piia halua elämässään jo seuraavalle tasolle, Samuli on vielä "teini" tasolla.

Mutt kyll mä toivoon, että Samuli oppisi pian huomioimaan Piiankin tarpeita, sekä oppimaan kommunikoimaan...

Perheillan toimintana piti olla korkeasaaren meno, mutta Jama oli jälleen myöhään töissä, joten... En enää muista mitä meillä loppujenlopuksi oli toimintana, mutta tarjoiluna oli Tiinan ja Jessen tuomaa Sardinian herkku. Jälleen sain näpäytyksen, ett kuuntelee PH kuiskauksia, mutta ei enhän taaskaan voinut tehdä niin kuin tuntui...

Nimittäin tunsin selvästi, että mun täytyy kääntää paketin tekstit, mutta ei päätin soittaa Tiinalle, ett mikä se herkun juju oli ja pieleen meni. Aikamme tapeltuamme irrottaen käärepaperi pois, aloin google-kääntäjällä kääntämän paketin teksteja ja huomaasin käärrepaperin olevan vohvelia O.O

Ikävä

Sunnuntai 18.7.2010

Lastenhuone on täpöten täynnä. Annan, Mattiaksen ja Lunan lisäksi siellä oli Johan ja Hanna, sekä Daniel. Onneksi me olimme tänään molemmat paikalla, minä ja Tiina. Touhua oli ihan riittävästä, Anna on on porukan vanhin ja hantin pistävin.

Kirkkopäivän jälkeen Tiina lähtee, hyvin nopeasti takaisin kotiinsa, vaikka olemme melkein kaksi tuntia yhdessä lastenhuoneessa, emme kerkiä paljon keskenämme jutella tai "olla", joten päälimmäiseksi tunneksi jää ikävä.

Tokihan ymmärrän, ett Tiina on aikuinen, naimisissa ja hänellä on oma elämä, mulla ikävä tytärtäni. :(

Ja netti toimii taas ;D

Siis blogi ajantasalle Hep! :D

Onneksi tein allakkaan muistipanoja päivien tapahtumista :D

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Kun ei oikein jaksais...

Jama on energia täys se vois varmaan siirtää vuoria, jos tuntis sen tarpelliseksi. Mä on vähemmän innokas mihinkään. Johtuikohan menneestä viikosta? Ei kai... miten se nyt sillei, kun ei voimia oo...

No sain mä itsestäni sen verran irti, ett lähdettiin sitt Hongkongin siellä meni sitt ihan mukavasti aika, kun Jama shoppaili firmajuttuja. Tartui mullekin jotain käteen. Peleja, tarroja ja sormivärejä Annalle :D Niin ja ostin mä kirjan "Saiturin joulu"

Sitten piipahdimme kotona ja sitten taas kauppaan, tällä kerta Röykkään Valtsuun :D Ja Taina ja Anna jäivät tutustumaan uusin peleihin ;)

Sillä aikaa kun minä tein ruoka, Jama ja Bensku korottivat koira-aitauksen aidan loppuun. Jospa se Sasu nyt pysyis siellä...

Yks kaks kello olikin niin paljon, ett päätin käyttää Mattiasta suihkussa saunan sijan. Sitt hän menikin nukkumaan ja me saatiin rauhallisen saunomishetken, no oli siellä Anna, Taina ja Benjaminkin, mutt Mattiasta täytyy vahtii ihan eritavalla, joten...

perjantai 16. heinäkuuta 2010

Perjantai, perjantai, perjantaaaai...

Jee jee jee... loppuperhe kotiutuu tänään JEEEEE :D ainakin tällä hetkellä tuntuu tältä, kunnes tule eka kränä ja mä toivon, ett se leiri ois kestänyt täältä ikuisuuten. No ei vainiskaan, on se kiva, ett porukka on taas kasassa :D

Sain tuolit hiottu loppuun, nyt ne on enää maalia vaille. Kädetkin sai kaunista punaista väriä pintaan, kun en loppupeleissa enää jaksanut siirtyä varjoon, sitä tahtia mitä aurinko liikkui.

N. neljän aikoihin nuo leireilijät sitten tuli. Jamalla menikin sitt loppupäivä kamojen purussa. Anna hyppiloikki sohvalla Tainan ja Benskun vieressä purkien ikävänsä, kun nämä kaksi parkeeras itsensä telkkarin eteen. Piti oikeasti rautalangasta vääntää, ett toiseella oli ikävä ja vähemmällä pääsette, kun nyt annatte sitä huomiota...

Eikä tilannetta yhtään helpottanut, ett mull on menkat ja ne tekee oikeasti hulluks. Onneksi on tuo kuukuppikäytössä, muuten varmaan hyppisin vielä enemmän seinille. Onneksi tuota pahinta vuotoa kestää vain paripäivä, mutt silti...siinä on kaksi päivä liikaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaargh...

Illalla istuttii rappusilla ja Jama kertoili leirillä kuultuja juttuja...enpä muista, ett oltais koskaan aiemmin jutskailtu tolleesti, kaipa silläkin oli ikävä...

Piia pyyteli skypeen, tartti patjaostoneuvoja, mutt kun tää netti pätkiiiii ... edelleen. Jutskattiin sitt puhelimessa. Käskin mennä vaan kauppoille ja kokeilee eri malleja, ett miltä ne tuntuu.

torstai 15. heinäkuuta 2010

Sardinian tuliaiset

Tänään Piia lähti töihin ja minä jäin pikkusten kaa yksin. Huomenna Tainan tulee Tepon kyydillä kotio nn- leiriltä ja Jama tuo pojat nm-leiriltä. Sitt ollaan taas kaikki kotosalla. :D

Pauli venäytti tänään selkänsä :( Kävi lääkärissä ja sai sairasloma, mutt jos selkä tokenee itsekseen, niin huomenna saa mennä töihin, jos ei ,niin sitt uusiks lääkärin.

Piia oli suruissaan, kun Samuli ei hoitanut hänen herneitä, en voi ymmärtää miten joku voi olla noin ...huokaus... ei sanat riitä kuvaaman tilannetta...

Annalla kävi eilen pisuvahinko meitin sänkyyn, yritin tuuletta petaria, ei auttanut, tänään päätin pesasta päälisen. Arvatkaa vaan mahtuiko koneesen? No EI!!! vaikka meillä on 7kg kone, argh. Täytynee kai sitt mennä tiinalle pesee se pälinen. Niillä on iso konee pesutuvassa, muistaakseni. :P

Tiina tuli takaisin ulkomailta kaukomailta häämatka viettämässä ja jokaiselle oli jotakin: Annalle hellokity vesipyssyt, Mattiakselle vesimeloni pallo, Piia sai sisilisko magnetin, minä sain turkoosin rannekoruu ;P Muiden lahjoja en vielä tiedä.

On tuolla jääkaapissa jokin yhteinenkin tuliainen, joku makea sardinialais-herkku.

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Tiistaikeskiiviikko

Piia jäi eilen ja tänään mun kaveriksi tänne kotio.

Eilen käytiin Hyvinkäällä näyttää auto autotohtorille, saatiin varattu aikaa kasvojen kohotuksen 28.7, samalla ne tekee vuosihuollon.

Nyt kun oltiin Hyvinkääll ja tääll on Lidl, Piia sai yliputtu ostoksille Lidliin. Minähän olen boikotoinut Lidliä, niiden kassa järjestelyjen vuoksi jo monta vuotta. Mutt nyt ainakin täss Hyvinkään Lidlissä oli ihan mukavat kassat ja sain ihan rauhassa pakata ostokset, eikä tarvinut hötkyillä, niin kuin aiemmin, kun niissä ei ollut sitä pakkaustilaa lain o.o

Joo ja Piia on oikeassa Lidlin jätski on hyvä eikä aiheuta mulle vatsa väänteitä, niin kuin Valion jätskit aiheuttaa laktaaseista huolimatta :(, :D

Molempina päivinä syötiin possun sisäfilettä mustapekkakastikkeessa, perunoiden keraa. Se vaan on niin hyvää :D

Eilen myös meni tosi myöhään, koska me vaihdettiin Jamalle ehjän tietsikkapöydän. tai no Piiahan sen homman teki minun pyynnöstäni. Kuullemma paikat oli niin täynnä pölyä, ett on ihme ettei ole syttynyt tulipaloa.

Myös jo pitkään työstöä odottaneet tuolit, saivat vihdoin raappaa raappaa ja hiomapaperi käsittelyn.

Siinä työn oheella tuli jutkattu Piian kaa ja suru on suuri, kun toisella on niin pahaolo, kun näkemys kodinhoidosta, läheisyydestä ja toisen huomion ottamisessa on niin kaukana toisistaan. :¨(

tiistai 13. heinäkuuta 2010

12v sitten :D

Benjamin

Aamulla heräsin käymän vessassa, samalla Jama heräsi töihin. Minna ja Seppo lapsineen nukkuivat vielä "yksiössä". Heidän päivä ohjelmaan kuului Serenassa käynti. Siinä hetkein aika ihmetteltyä, totesin, ett "et sä taida tänään töihin lähteä." No mikäs siin Jama jäi kotiin, hetken päästä kävin herättää Minna ja Seppo: "Hei voisitteks te kattoo meitin lapsia tänään, me mennään synnärille?" ;D

Synnärill' meitä otti vastaan mukava kätilö, hetken käyrillä olon ja vaatteiden vaihdon jälkeen hän ohjasi meidät eteenpäin saate sanoilla: "Tässä on rauhallinen viides synnyttäjä, reippaat supistukset." No mihin sitä ois hötkyillyt.

Synnytys eteni ihan mukavasti, supistuksia tuli ja meillä oli Jaman kaa oikein hauskaa, oikein harmitti, ett Uno-kortit jäi matkasta.

Kätilö tuli moikkaa ja sitt sovittiin, ett lääkäri tulis puhkaise kalvot niin saatais tää homa jo loppuun. Kun lääkäri tuli ja puhkas kalvot, lapsvesi olikin vihertävä, kätilö sitä ihmetteli, kun kuulemma käyrien mukaan, synnytys eteni ihan kun oppikirjassa. En tiedä miksi, mutt hän oli hämmästynyt lapsiveden kunnosta.

Kalvojen puhkaisu kovensi supistuksia, nyt ei ollut enää niin hauska. Sattui, kohdun suu oli 9 sentiä auki, jee kohta tää on ohi.Sattuu... mutt yhdeksän sentiä on ja pysyy, ponnistaa ei saa, ennen kun kohdun suu on täysin aukii, ei auke.

Kätilö tekee jälleen sisätutkimuksen. Hei, nyt tule supistus! Mitä ihmettä se tekee. Tajuntaa repivä kipuu täyttää mieleen, kuuleen itteni huutavan, että nyt SATTUU!!! En oikein tajunut mitä tapahtuu ja mitä ihmettä kätilö teki... supistus ja sama juttu uusiks, tällä kerta kätilö sanoi mun huuton, ett "Jo mä tiedän, ett tää sattuu, mutt mä yritään työntää tään reunaan pois tästä, ett päästäis synnyttää." Kolmas kerta toden sanoin. Mä huudan, mua sattuu ja harmittaa, ettei saa ponnistaa, se veis tää kivun pois. Sitt muistan lukeneeni jostain ett, jos kohdun suu ei ole täysin auki ei saa ponnistaa sillei täysillä, mutt saa pikkasen, niin kuin punnistais kivun pois. Supistu tulee ja ponnistaan ihan pikkasen. Kätilö haluu taas kurkataa tilannetta, mä aattelen, ett jos se koskee muhun supistuksen aikana mä potkasen sitä, ihan oikesti.

Supistus ohi kätilö kurkkaa ja totea, että kohdun suu on täysin auki, saa ponnistaa. Hetken päästä tajuan, ett jalkoja pistelee. Kätilö totea, että hyperhentiloin ja alkaa etsiä paperipussia, johon minä tokaisen, ett ei tässä mitään paperipusseja tarvitaan, nyt tää vauva ulos niin kuin olis jo... Muutama ponnistus ja vauva on ulkona. Ihana kaikki on ohitse, tämä on viimeinen kerta, ei enään ikinä.

Kello on 14.02 ja radiosta alkaa Leila ja Annukka, kuuntelemme ohjelmaa poika sylissä! Ihan kuin poika olisi tiennyt, ett 14.02 alkaa isin lempi ohjelma ;D.
Strategiset mitat 4000g ja 52cm.

Tänään odotin tota maagista kello aikaa, että voisin soittaa 12v synttäri onnittelut Benskulle, hiukan myöhästyin, mutta sieltä se päivänsankari aalloista puhelimen päähän löytyi Markuksen avustuksella ;D Nyt se on sitten virallisesti yksi Nuorista miehistä :D

maanantai 12. heinäkuuta 2010

1-0 koivu vs. zafira

Aamulla Piian piti tulla kääntymässä ennen töihin menoa täällä ja kun ei kahdeksan mennessä näkynyt, arvelin soittaa, ett onko nukkunut pommiin, mutt ei, oli se käynyt sisällä astikin, mutt kukaan ei kuullut mitään, eikä reagoinut, vaikka hän kuulemma rymistelikin vahingossa. Kauhea!Miten pelottava ajatus, täällä voi käydä kuka tahansa eikä me edes herätä. O.O

Leirilläiset lähtivät aamulla, olen jälleen yksin noiden pikkusten kaa.

Pystytin Annalle teltan pihalle, koska pikkuinen kuuntelee kokoajan isolta tieltä kantautuvia ääniä ja luule, ett ne tulis kohta jo takaisin, no kohtahan se on kun on pe ja he sitten tulevat, mutt toisen on niin vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa, ett ne tulee perjantaina.

Mattias ja Anna päättivät helpottaa äidin työtaakka nukkumalla päikkärit vuoron perään, ensi Mattias 11-14, sitten Anna 14-16.15.

Piia tuli pitää meille seuraa ja lähdimmekin uimaan. rannalla oli tosi kiva. Anna oli elementissään. Mattias oli ensin, ett älä äiti luule, että mä oikeasti tulisin veteen, mutta sangon ja lapion avustuksella hän on kohta olikin vadessä :D

Rantaleikkien jälkeen päädyimme Rajamäkeen pizza ostoksille. Nyt on masut täynnä ja ihmisillä hyvä tahto.

Kotiin päästyämme uskalsin kurkata auton vaurioita. Perutin nimittäin meidän pihakoivuun, väistäessäni lasten leluja.

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Mansikoita ja Rakkauskirje

Meillä mansikoita ei pakasteta, ne vaan yksinkertaiseti syödään kilo tolkulla. Siitä tuli tapa, sen yhden kesän jälkeen, kun huomasimme, ettei jäänyt mitä pakastettavaksi perattuamme 5kg mansikoita ;D

Eilen oli sitten kesän ensimmäinen mansikkapäivä. Ostettiin me kyllä herneitäkin :D

Lauantain menu:
Alkupalaksi mansikoita ja herneitä, pääruoaksi... no jotain pöperöä ala Jelena se oli, jälkiruuaksi lisää mansikoita ja herneitä... saunaan jälken jätskiä ja mansikoita ja herneitä ja leffaa. Yöpalana hiukan mansikoita? ;D

Liekö Mansikoiden syy vai mikä, mutt me oltiin jälleen kerran ajoissa aamulla kirkossa. Anna ja Mattias olivat kyll ihan umpi väsyneitä, koska olivat heränneet jo seitsemältä, joten kun tulimme kotiin molemmat nukkuivat. Auton ei voinut heitä jättää, joten kannoin Mattiaksen tuolissaan lastenhuoneesen ja Annan omaan sänkyyn, molemmat nukkuivat kolmen tunnin päikkärit. Mäkin nukuin :D

Illalla soitin äidille, iskä voi jo paremmin, mikä on tosi hyvä uutinen, nyt on pikkuhilja totutellut normiruokaan. Seuraavassa kontrollikäynillä tarkistetaan, ettei ole tullut etäispesäkkeitä.

Taina ja Benjamin saivat huoneensa siivottu ja näin olleen pääsevä huomenna leireilleen. Minäkin sain aikaiseksi "Rakkaus kirjen tyttärrelleni", en tiedä mitä sillä tehdään, mutt sellainen piti kirjoittaa ja lähettää leirin vetäjille.

"Ei se kukko käskien laula,
ei myöskään(tästä puuttuu sana "synny") rakkauskirje kiireen keskellä.

Rakas Taina,

1. käytä aurinkorasvaa
2. käytä hattua
3. muista juoda
4. mull on jo ikävä
5.nähdään pian

t. Äiti

Näinhän se kommukaatio monesti sujuu lyhyesti ja ytimekkäästi.
Mutta mitä mä halusinkaan sanoa:

1. ethän polta itseäsi auringossa, olen sen kokenut ja se ei ole kivaa...
2. Aurinko porottaa taivaalla iloisesti, muista suojata päätäs, ettei leiri mee pipariksi auringonpistoksen vuoksi...
3. myös nestehukkaa aiheuttaa ikäviä seurauksia, sen vältät juomalla riittävästi
4. monet kiukku puuskani ovat johtuneet eroahdistuksesta, mull on ikävä sua, jo ennen kun olet jo lähtenyt. Nyt joudun ihan itse lukemaan Annalle, en saa koko viikkona hengähdystaukoa, mitkä sinä olet minulle suonut. Kiitos rakas.
5. Nähdän pian = Rakastan sinua. Turvallista matka. En malta odottaa , että saan kuulla selostuksesi tän vuoden leiristä :D

Kumpa muistaisin sanoa useammin, kaikista tärkeimmän, minkä tunnen sinua kohtaan. Se on se, mikä syntyi, kun katsoit mua tummansinisillä silmillään, aivan kuin pistäkses mieleen, ett toi on mun äiti ja minä katsoin sinua ja ajattelin, hiukan sekaisin kaikista tapahtumista ja ennen kaikkean suuresta yllätyksestä, jonka koin juuri hetki aikaisemmin, kun selvisi, että perheesemme syntyi tyttö :) "Tyttö! Senhän piti olla poika! Olimme siitä satavarmoja. Se on siis Tyttö! ... ", mutta juuri sillä hetkellä, kun me katsoimme toisiamme silmiin, ei millään muulla ollut mitään merkitystä, se oli se hetki, jolloin rakkauteni sinua kohtaan syntyi "... minun rakas pikkuruinen Tyttöni ♥"

Rakkaus, joka ei koskaan häviä.
Nähdään pian rakas Mysteeri ;)"

lauantai 10. heinäkuuta 2010

rakas Naapuri

En tiedä itkeäkö vai nauraa, vai mitä pitää ylipäätänsä ajatella.

Olin juuri vaipunut unteen maille, mukavasti Jaman kainaloon(Jama kattoi vielä telkkaria),kun yhtäkkiä Jama säpsähti ja kuunteeli jotain, telkkaristakin laittoi äänet pois. Ulkoa kuului ihmellistä ääntä, ensi luulin, ett Sasu on taas karanut ja haukku jossain, mutt koirat nukkui tyytyyväisinä takapihan kuistilla. Jotain ihme ääntä ulkoa kuului, pakkohan sitä oli mennä tutkimaan. Ääni osoittautui tulevan naapurista ja jonkin näköinen puhallinsoitin se oli ja sitten ihmisääntä, liekö joku yrittänyt saada naapurimme lopettaman vai mitä, mutt onneksi sitä epävireistä musisointia ei kestänyt kauan.

Mutta riittävän pitkään, että Mattias heräs, JEE! Sinä menikin iloisesti tunti Mattiaksen nukuttamisessa ja toinen varmistellessa, että hän kans nukkuu ja se että adrenaliini poistui elimistöstä. Onneksi ikiliikkujat heräsivät vasta 8.30 :D

Naapurimme... muistan, kun olin iloinen naapuri tontin omistaja vaihtui, uusi naapuri oli meidän ikäinen ja perheessä oli pari vuotias tyttö ja oli tulossa toinen lapsi, aattelin, että hyvä, leikki kavereita ihan naapurissa. Vaan eipäs niin sitten käynyt, ilmeisesti rakennusvaiheen aikana he erosivat tai niin me jälkikäten päättelimme. Rouva en muista monta kerta nähneeni, joten hänestä ei mulla ole kauheasti muistikuvia. Mutta pian sen jälken meillä menikin naapurin kanssa sukset ristiin.

Ongelmana oli meidän koira, joka oli saanut olla vapaana, kun kerran olimme ainoat asukat keskellä metsää, sitten meidän ulkona käyvät kissat, autotalli, kartasta poikkeavasti menevä tie, joka on aina ollut sellainen...

Täytyy sano, että asiasta hän aina valitti, mutta se tapa on ollut kaikkea muuta kuin asiallinen...

Tänään mua nauratti hänen uusin temppaus :D

Mattias meidä elohopeamme on kiinnostunut kuorma-autoista ja traktorista, mitä naapurin pihalta löytyy, joten häntä on saanut tuon tuostakin hakea pois rajatieltä menemästä naapurin puolelle. Eilen hain hänet kolme kerta naapurin puolelta, juuri kuorma-auton mitan verran. Tänään se kuorma-auto on tiellä (siis naapuri puolella) poikittain, niin että Mattias mahtuu sieltä alta kulkemaan OIKEIN HIENOSTI, mutt minä joudun kiertämään koko auto saadakseni Mattiaksen pois naapurin puolelta. Ei voi kun ihmetellä, mitä sen päässä liikkuu...

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Aamusta iltaan

Mä sain nukkua, MINÄ SAIN NUKKUA, mä sain nukkua omassa sängyssä, ihan rauhassa.

Anna tuli viereen vasta, kun Jama oli jo lähtenyt töihin ja Mattias heräsi vasta 8. Miten taivaallinen olo, ei kiukuta, eikä tartee venytellä kokoajan selkää. Olen niin onnellinen. Näitä öitä lisää kiitos :D

Meidän vesipostihana on rikki ja ulkona on varjossa 24 astetta, joten juoksutin Taina ja Benjamin sankojen ja 10 litran kattilan kanssa vettä altaaseen, no ei ne sinne kauheasti jaksanut viedä, mutt sen verran, ett pienillä on kiva läträtä :D

Eilen löysin kivan matkaehdotelmaan, näytin sen Jamallekin.Ei siitä ottanut selvä mitä mieltä se oli. Olihan se kallis ja en edes tiedä, onko 2013 tarjolla ja oikean ajankohtaan, mutt jotain tommoista voisin ajatella:

http://www.temamatkat.fi/matkakohde/australia/australia--down-under?

tai

http://www.temamatkat.fi/matkakohde/ecuador/ecuador-ja-galapagossaaret?

tai...tai...tai...

mutt joka tapauksessa haluaisin jotain erityistä, eikä vaan rannalla makoilua...

Onneksi meidän hääpäivä on toukokuussa, sillä jos on tälläinen kesä 2013, ois harmi olla pois Suomesta. Niin ihanat ilmat on nyt ollut, ettei täältä todellakaan halua minnekään lähtee. Nautin joka solullani ihanasta lämmöstä, jäätävän talven jälkeen sitä ei kerta kaikian voi olla liikaa...

Anna taas jätti päikkärit välistä ja nukahti ruokapöytään ja vaikka annettiin se nukkua vain 15 min, ei neitiä tunnu väsyttävän vaikka kello on jo yhdeksän, mua kyllä väsyttää. kuten varmaan Jamakin kunhan se kotiutuu kotio töistä o.o taidan nyt ottaa Anna viereen ja toivoa, ett hän nukahtaa ensin ja saan sitten siirretty oman sänkyyn zzzzzzz

P.S. Soitin Anopille. Mun on niin sääli häntä, hän omaishoitajana vankina omassa kodissa, Ramin hoivaamista aamusta iltaan. Kukaan ei sinne enää tuu, kun ei jaksa Ramin kiukuttelua ja anoppi ei pääse minnekkään, kun ei Ramia voi yksin minnekkään jättää. Lapsiakaan ei sinne voi viedä, koska siellä olo voi olla heille pelottava, koska eivät ole tottuneet sellaisen käytöksen. Voi kun ihmiset tietäis mitä alkoholi tekee heidän aivoille, ett vaikka nyt ehkä ei ole mitään oireita, paitsi krapula aamulla, entä sitten kun tuhot on niin suuria ja perumattomia, ett normaali elämä on mahdoton elää... ja tekee ihmisistä äärettömän yksinäisiä...Rami on yksinäinen koska toimintakyky on alentunut, Eila on yksinäinen, koska vaimona hoitaa tunnollisesti miehensä, Risto on yksinäinen, Garri... Ja kaikki vain sen takia, että on valinnut parhaaksi ystäväkseen Herra Alkoholin...

torstai 8. heinäkuuta 2010

Onnistumisia

Ja äiti joutui sohvalle!

Yöllä Mattias heräili useampaan kertaan, lopulta pääsi nukkuu meidän sänkyyn. Ilmeisesti en enää herännyt hänen ääntelyyn tai sitten unenpöpperöisenä vaan nostin ylitseni meidän sänkyyn. Myöhemmin kun Annakin tuli viereen, en enää jaksanut, vaan kun Anna nukahti, siirryin sohvalle. Aamulla heräsin kun Anna tuli herättää ja toi sitt äidille tyynynkin :D

Aamupäivä meni omia ratoja puurot, murot, ulkona olemista... Mattias rupesi 12 maissa päikkäreille.

Auts. Äitiä sattui, kun tyttärensä(2v8kk) tukan ekakerta leikkas ;D vaikka nyt näyttääkin tuuheammlta, eikä siitä lähteny kuin kaks-kolme senttiä :D miten se on aina niin vaikeata? O.O

Kyllä kannatti hiusten tasoitus, nyt kun neiti heräsi päkkäreiltään,lattialta patjamajasta, niin tukka on niin kauniisti :)

Nyt on ollut hyvä tuuri ruuan kanssa kahtena päivänä peräkkäin on ollut tosi hyvää ruokaa. Eilen oli paistettuja perunoita sipulin kera ja broiskukoipia ja tänään lihapullaspgettikastiketta ja spagettia.Eihän tossa ollut mitään ihmeellistä gourmet ruokaa, mutt lapset kiitti ja kehui, sekös lämmitti mamman sydäntä :D

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Jokaisesta jotakin

Melkein koko päivä meni häämatka unelmoinissa. Onhan se kiva unelmoida, mutt kivempä olisi saada jotain konkreetista aikaiseksi.

Tiinalta tuli viesti, että pääsivät turvallisesti perille :D Toivottavasti säät suosii ja romanttiset tuulet puhaltaa...

Bensku siivosi olkkarin leluista ja muista irto tavaroista, palkkioksi sai 2 tuntia peliaikaa.

Taina leikkii pienten kaa takapihalla, kun niitä niin kovasti kiinnostaa nuo koirat :D Sasu on saanut nyt olla vapaana, vihdoinkin, ja kyll sillä on ollut kivaa telmiä Impun kaa.

Jama teki pitkää päivää, mutt nyt se Hämpyn katto on maalattu.

Pauli ja Kamilla menivät näytille Kättärille, mutt onneksi oli kysee vain "ilmeisesti liitos kiivuista", mä jo kerkesin hätäntyä, kun kolmen tuntiin ei kuulunut mitään tietoja. Nyt on menossa rv 28+, sais pikkunen vielä pysytellä yksiössään.

Piiasta ei oo kuulunut pitkään aikaan mitä, mutt sitä se on, kun on isillä töissä, tuntuu ett on tekemisissä koko ajan, vaikkei minuun päin ookkaan yhteydessä.

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Häämatka...

Herra huu-uu-u, tais olla tänään rouva huu-uu-u.

Väsy-väsy- västäräkki. Ensin yöllä sänkyyn kiipesi Mattias, no hänen kanssa vielä kykeni nukkua, mutta kun Anna tuli sänkyyn, nukkumisesta ei tullut mitään. Lopulta nukahdin jalkapäätyn, kun en muuallekkaan enää mahtunut (no oisin mä voinut mennä Annan sänkyyn, mutt meni se noinkin)

Aamulla olin äreä, mutta päivän mittaan sitt helpotti, varsinkin kun molemmat höpönassut nukkuivat ylipitkät päikkärit. Onneksi kuiteskin molemmat ovat jo nukkumassa.

Tiina ja Jesse toi Gobbon ja Gerbiilit hoitoon, yöllä he lähtevät Sardiniaan häämatkalle :D Onnelliset!

Meidän häämatka on vielä pitämättä, mutt kolmen vuoden päästä on meidän 25v hääpäivä, silloin voisimme lähteä häämatkalle, minneköhän sitä menisi? Siinä se valinnan vaikeus sitten onkin. Yritin hiukan googlettaa erillaisia vaihtoehtoja ja niitä on paaaljon.

Ja kun ei ole matkustellut, niin ei oikein tiedä minkälaisen matkan sitä haluaisi. Rantaloma, näihtävysloma, kaupunkiloma, vaellusloma, risteily... kokohoito, puolihoito...No sen sentään tiedään, että ruoka pitää olla valmiina, mä en kokisi loma lomaana, jos tartee valmistaa sapuskaa...

Mutt oli se matka sitt minkälainen tahansa, niin tärkeintä olisi kahdestaan olo, häämatkalla ehkä tärkeintä on kiirettömyys, toisiinsa syventyminen ilman aikatauluja, jos halua viettää päivän loikkoileen niin sitten loikkoilee ja niin pois päin...

Kolmen vuoden päästä Anna on 5,5 ja Mattias 4, hui kun ne onkin silloin jo isoja, ett kyllä ne sitten pärjää isompien hoivissa. Onko se sitten Piia(26), Pauli(24), Tiina(22) tai Taina(18) O.O ja Benkukin on silloin jo 15v. Kyllä ne pari viikko keskenänsä pärjää, sillä tahtoisin, että se olisi kahden viikon reissu,koska takais nimen oman sen kiirettömyyden.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Tärkeintä on rakastaa

Annan kuivaksi opettelu on saavuttanut taas uuden etaapin. Aamulla Anna kävi aamiaisen jälkeen potalla, teki isot pisut ja yö vaippa oli täysin kuiva. Isoilla pikkuaskelilla maailma valloitetaan, Isoksi kasvetaan.

Aamulla sain tekstivestin "Sinuun hieronta aikasi on kello 13.30, Tervetuloa!". Mulla on ihana hieroja, sen lisäksi ett hän hieroo paikat vetreiksi ja hänen kanssa on kiva jutella, hän jaksaa ystävällisesti muistuttaa, milloin mulle on aika varattuna. Asiakaspalvelua kerrakseen.

Mansikoita, kesän ensimmäset kotimaiset mansikat. Nam. Nyt ne on maistettu ja nyt jaksaa taas odottaa, ett hinta tippuu sen verran, ett raskii ostaa laatikollisen tai kaksi, riippuu kuinka moni on silloin syömässä.

Tiinan koulukaverin äiti tuli vastaan kaupassa, emme kerinneet kauheasti puhua, mutt hän kertoi ett heistä on tulee joulukuussa isovanhemmat. Heidi odottaa vauva.

Tiina on aina puhunut haluavansa äidiksi,kuten minäkin halusin aina äidiksi. Ja nyt hänen avioiduttuaan, se on teoriassa mahdollista ja vaikka itse olin alle 18, kun Piian sain. Olen silti iloinen, ett Tiina on ajatellut ensi valmistautua ammattikoulusta, ennen perhelisäystä.

Vaikka kyllä tiedän, ett Tiinasta tulee hyvä äiti ja hän tulee pärjämään lasten kaa...Haluan, ett he todellakin eläävät sen arjen, nyt vaikkapa sen vuoden ja sitt jos tuntuu, ett homma toimii ja lapset ovat arkeen tervetulleita, niin sitten vasta...

Ehkä Paulin myrskyissä avioliitto ja lapsen odotus, on vaikuttanut minuun niin että pelkän, jos Tiinalle ja Jesselle tulee vauva liian aikaisin. Niin kuin myös Piia ja Samulinkin kohdalla toivoon, ett he saisivat ongelmansa ratkaistu ja suhteensa ankuroitu vahvalle perustaalle, niin ett jos Piia joskus muutta mielensä lapsimyönteiseen suuntaan, ois vauvan hyvä tulla.

Tuntuu kauhealta ajatella näin, koska olen omien lasten lisäksi aina halunnut lastenlapsia. Nyt mua pelottaa sillä ymmärrän, etten voi olla ratkomassa lasteni parisuhde ongelmia, enkä voi kasvattaa heidän lapsia, vaan se on heidän tehtävänsä ja heidän on itse oltava valmiita ottamaan vastuu itsestään, puolisostaan ja lapsestaan. Minun tehtävä on tukea, antaa neuvoja käytännön asioissa ja rakastaa. Se on mummin(ja äidin) suurin ja tärkein tehtävä, antaa lapselle turvallinen rakastava syli, mihin on hyvä tulla, jotta äiti ja isi saa hetkeksi hengähdystaukoo.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Paastosunnuntai

Kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Paasto sunnuntai. Mikä siinä on niin vaikea. Meidän perhe ei ole paastonut piitkään aikaan, se vaan ei tunnu millään onnistuvan.

"p niinkuin:

Paasto
Pidättäytyminen ruoasta ja juomasta, jotta pääsisi lähemmäksi Herraa.

Paastosunnuntai
Paastosunnuntaina, joka on yleensä kuukauden ensimmäinen sunnuntai,on
tarkoitus paastota kahden aterian ajan ja todistaa sakramenttikokouksessa."

http://www.mormon.org/glossary/0,10233,1445-19-P,00.html

Yksinkertaisuudessa se on noin, mutta kuka on keksinyt, ett se pitää aloittaa lauantaina ja että se pitää olla 24 tuntia kestävä? En tiedä. Siksi monien epäonnistuneiden paastoyritesten jälkeen olen vihdoinkin ymmärtänyt, että 24 tunnin paasto ja aloitus lauantaina on jonkun ihmisen käytäntö, mutta ei kirkon vaatimus eikä edes kehoitus.

Joten olemme ratkaiset vihdoinkin ongelman. Aloitamme paaston viimeistään sunnuntaiaamuna ja jätämme välin aamiaisen ja luonaan tai niin kuin meidän perheessä sanottais toisen aamiasen ja syömme taas kuudelta päivällisen. Jos tämä toimii meidän perheessä niin on se parempi, kuin jätämme paastomatta, koska olemme jällenkerran unohtaneet aloittaa lauantaina.

Näin teimme tänään ja homma toimii melko onnistuneesti. Benjamin kieltäytyi paastomasta ja minä olin niin äärettömän väsynyt, ett päivä meni kiukutelleen.

Joskus on hyvä pysähtyä miettimän, mikä on Jumalan käsky tai kehoitus ja mikä on ihmisen tekemä sääntö.

lauantai 3. heinäkuuta 2010

Kauppatuliaisia

Aamupäivä meni sängyssä loikoilleen, Mattias heräsi sen verran myöhään, ettei kannattanut syödä aamiaista vaan pienen leivän avulla jaksettiin lounasen, Mattiaksen lounaan jälkeen, me lähdimme Jaman kaa kauppaan ja Taina ja Benjamin jäivät kotiin hoitaa Anna ja Mattiasta. Kauppareissussa vierähti 5 tuntii O.o , mutt melkein kaikki saivat tuliaisia:

Annalle ensimmäiset pikkari (11kpl), yksi puolitoppi, pari palapeliä ja Barbi, koska Anna oli perinyt Tainalta barbivaatteita, mutt ei oikeastaan ehjiä barbeja. Ai niin melkein unohdin, että ostettiin me myös feikki Croksit.

Annan ilme oli näkemisen arvoinen, kun näytin hänelle pikkuhuosuja. Onnellinen pikkulapsi, niin vähästä onnellinen.

Mattiakselle plaston kuorma-ja sementti autot.

"Tainalle" DVD:t "Liisa ihmemaassa" ja "This is it"

Benskulle ei tartunut mitään vaikka kuinka yritimme, mutt ei haluttu väkisin ostaa jotain ja onhan Benskulla kohta synttärit, niin saapi sitten :D

Tälläkerta mukaan tartui myös sekoituskulhot Paulille ja Kamille ;D

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Leikkipuistot

Aamulla herätys soi 8.20, mutta en vaan jaksanut nousta. Lopulta oli pakko, jotta kerkimme ajoissa. Ja onneksi kerkisimme :D

Ensin Tiinan kaa TK:hon saaman rokotuksen, sitten puistoon ja sitten mentiin syömään kiinalaisen :P

Bensku söi bufeesta niin paljon, ettei illalla ruoka enää maistunut. O.O

Anna ja Mattias söivät lastenmenusta Nauravat nakit ja ranskalaiset puoliksi. Ja jälkäriksi tuli tietysti jätskiä. Luulin et sieltä tulee pikkunen pallo, mutt sieltä tulikin ihan isot annokset, mutt kyllä noi herkkupyllyt jaksoivat syödä melkein kaiken :D

Tänään vihdoinkin löysin Hyvinkään leikkipuisto luettelon ja kartan, jossa ne näkyy :D piti vaan älytä oikea polku. Hakusanoilla Hyvinkää ja Leikkipuistot, ei tietenkään mitä löytynyt. Mutt kun meni Hyvinkään kotisivuille ja alkoi kelaa linkkeja niin johan löytyi :D

http://www.hyvinkaa.fi/Asuinymparisto-ja-rakentaminen/Puistot-ja-metsat/Puistojen-ja-metsien-hoito/

Sama oli kartan kanssa, piti vaan älytä, että puistot ja leikkipaikat löytyvät palvelu ja matkailukohteet linkin alta O.O

http://kartta.hyvinkaa.fi/

torstai 1. heinäkuuta 2010

Kaukosuhteita

Neljän tunnin FB-keskustelu miniän kanssa, parin tunnin puhelu miniän kanssa. Puhelu Piian kanssa ja Paulin kanssa, ja pikapuhelu Tiinan kanssa siinä päivän saldot yhteyden pidossa aikuisiin lapsiinsa.

Eipä siinä muuta ehtinytkään ,lastenhoidon oheella.

Mieluummin hoidan asioita kasvokkain, paperin ja kynän kaa ja kaikki osalliset paikan päällä, mutta joskus täytyy tehdä näin vaikka se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, sillä kolikolla on kaksi puolta.