tiistai 13. heinäkuuta 2010

12v sitten :D

Benjamin

Aamulla heräsin käymän vessassa, samalla Jama heräsi töihin. Minna ja Seppo lapsineen nukkuivat vielä "yksiössä". Heidän päivä ohjelmaan kuului Serenassa käynti. Siinä hetkein aika ihmetteltyä, totesin, ett "et sä taida tänään töihin lähteä." No mikäs siin Jama jäi kotiin, hetken päästä kävin herättää Minna ja Seppo: "Hei voisitteks te kattoo meitin lapsia tänään, me mennään synnärille?" ;D

Synnärill' meitä otti vastaan mukava kätilö, hetken käyrillä olon ja vaatteiden vaihdon jälkeen hän ohjasi meidät eteenpäin saate sanoilla: "Tässä on rauhallinen viides synnyttäjä, reippaat supistukset." No mihin sitä ois hötkyillyt.

Synnytys eteni ihan mukavasti, supistuksia tuli ja meillä oli Jaman kaa oikein hauskaa, oikein harmitti, ett Uno-kortit jäi matkasta.

Kätilö tuli moikkaa ja sitt sovittiin, ett lääkäri tulis puhkaise kalvot niin saatais tää homa jo loppuun. Kun lääkäri tuli ja puhkas kalvot, lapsvesi olikin vihertävä, kätilö sitä ihmetteli, kun kuulemma käyrien mukaan, synnytys eteni ihan kun oppikirjassa. En tiedä miksi, mutt hän oli hämmästynyt lapsiveden kunnosta.

Kalvojen puhkaisu kovensi supistuksia, nyt ei ollut enää niin hauska. Sattui, kohdun suu oli 9 sentiä auki, jee kohta tää on ohi.Sattuu... mutt yhdeksän sentiä on ja pysyy, ponnistaa ei saa, ennen kun kohdun suu on täysin aukii, ei auke.

Kätilö tekee jälleen sisätutkimuksen. Hei, nyt tule supistus! Mitä ihmettä se tekee. Tajuntaa repivä kipuu täyttää mieleen, kuuleen itteni huutavan, että nyt SATTUU!!! En oikein tajunut mitä tapahtuu ja mitä ihmettä kätilö teki... supistus ja sama juttu uusiks, tällä kerta kätilö sanoi mun huuton, ett "Jo mä tiedän, ett tää sattuu, mutt mä yritään työntää tään reunaan pois tästä, ett päästäis synnyttää." Kolmas kerta toden sanoin. Mä huudan, mua sattuu ja harmittaa, ettei saa ponnistaa, se veis tää kivun pois. Sitt muistan lukeneeni jostain ett, jos kohdun suu ei ole täysin auki ei saa ponnistaa sillei täysillä, mutt saa pikkasen, niin kuin punnistais kivun pois. Supistu tulee ja ponnistaan ihan pikkasen. Kätilö haluu taas kurkataa tilannetta, mä aattelen, ett jos se koskee muhun supistuksen aikana mä potkasen sitä, ihan oikesti.

Supistus ohi kätilö kurkkaa ja totea, että kohdun suu on täysin auki, saa ponnistaa. Hetken päästä tajuan, ett jalkoja pistelee. Kätilö totea, että hyperhentiloin ja alkaa etsiä paperipussia, johon minä tokaisen, ett ei tässä mitään paperipusseja tarvitaan, nyt tää vauva ulos niin kuin olis jo... Muutama ponnistus ja vauva on ulkona. Ihana kaikki on ohitse, tämä on viimeinen kerta, ei enään ikinä.

Kello on 14.02 ja radiosta alkaa Leila ja Annukka, kuuntelemme ohjelmaa poika sylissä! Ihan kuin poika olisi tiennyt, ett 14.02 alkaa isin lempi ohjelma ;D.
Strategiset mitat 4000g ja 52cm.

Tänään odotin tota maagista kello aikaa, että voisin soittaa 12v synttäri onnittelut Benskulle, hiukan myöhästyin, mutta sieltä se päivänsankari aalloista puhelimen päähän löytyi Markuksen avustuksella ;D Nyt se on sitten virallisesti yksi Nuorista miehistä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti