tiistai 14. syyskuuta 2010

25 vuotta sitten :D

‎25v sitten lähdin luokkaretkelle Ruotsiin.Luokan pojista vain yksi pääsi laivaan, laukkutarkastuksen jälkeen... Laivalla paras ystäväni Satu jäi kii siskonsa henkareiden käytöstä... Kaikki tuntui menevän pieleen... opettajia ei tuntunut löytyvän mistään...no löytyi ne lopulta omasta hytistä, pienessä sievässä... Kynelien määrällä ei ollut rajaa...

Halusin päästä hytin rauhaan, mutta avain oli jollain muulla... Portaikoissa tuli vastaan nuori mies kaverinssa kanssa ja kysyi "Hei voiks mä autaa jotenkin?"... mahdoin olla tosi surkea näky...

Avaimenhaltija löytyi ja nuori mies kaverinsa kera lähtivät omille teilleen... Kasvopesun ja uuden meikkikerroksen jälkeen olin jälleen valmiina viettää aikaa luokkalaisten kaa ja tällä kerta emme tehneet mitään laitonta ;)

Löysimme mukavan pöydän, jonka ympärillä juttu lenssi ja laulu raikui...
Kun silmääni osuivat nuorenmiehen, joka aiemmin illalla oli tukenani ja turvanani... viittoilin häntä liittymään luokseemme...

Ja hän tuli viereni istumaan ♥

Siitä me sitten pikkuhilja livahdimme omille teille. Siinä iltana join valtavan määrän kokista ja olin kirjaimellisesti sokeri humalassa tai kokiksella on muhun vain sellainen vaikutus, (onneks Zerolla ei ole tätä sivu vaikutusta)

No kun juo kamalasti jotain, normiseuraus on, että tule tarve käydä tyhjennyksellä, mutt uskoka tai älkää niin siinä paatissa ei ollut yleisvessoja tai ainakaan me ei löydetty sellaista ja koska minuun hyttiin oli kaaaauhean pitkä matka hän huokutteli mut heidän hyttinsä luvaten, että saan ihan rauhassa käydä vessassa ja hän ei tee mulle yhtään mitään ja oli sanansa mittainen mies.

Mutta hän kyllä houkutteli minut jäämän sinne yöksi ja edellen mitään ei tapahtunut, lienekö syynä, että olin viides nukkuja siinä hytissä, aamulla tiemme erosivat ja en tienyt nähdänkö uudestaan...

Illalla mulla särki päätä ja menin meidän luokan poikien hyttiin nukkumaan, koska siellä majaili vain yksi poika ja sillä oli muuta mielessa, kuin kököttää hytissä. Yrittäessäni siinä sitten nukkua, niin eikös joku koputtanut seinään. Aikani koputeltuani alkoi hienoinen raivon poikanen nosta päätä ja päätin käydä sanomassa pari valittua sana kyseisen hytin asukille on se sitten Suomen, Ruotsin tai vaikka Kiinan kansalaisia. Kierettyäni naapuri käytävään sen hytin ovelle, hämmästyksekseni huomasin seisovani sen hytin edessä, jossa vietin edellisen yö. No voitte kuvitella, että raivo oli kadonnut saman tein ja tilalle tuli ♥

Siinä iltana laivassa ei ollut, kuin vain me. Kuva Seuraava yö vietimme siinä "poikien" hytissä...

Aamulla tuli eron hetki ja sydämeen asumaan kauhea ikävä...

Emme tieneet näemmekö enää...

Joten yllätys oli suuri hän muutaman päivän päästä istui nuorisokotini aulassa. Ensin kävelin vain ohi,luullen hänen olevan jonkun tytön poikakaveri, sitten perutin pari askelta ja :shock: ja suustani pääsi muutama ei kovin romantinen sana ja "mitä sä täällä teet?" ja vastaukseksi sain mitä valloitavimman hymyn ♥ ♥ ♥ :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti