perjantai 25. kesäkuuta 2010

Rakkauden voima

Näin viime yönä unta, eräs salaihastus yritti vietellä mua, mutt mä torjuin sen, muistuttaen ett me ollan molemmat aviossa. Ammulla pohdin tätä unta... pettämistä... pettämisen raja ja anteksiantoa...

23,5v vuotta sitten Jama oli inttiporukan kaa risteilyllä ja pääsi Kaptenin Tyttären kaa henkilökunnan puolelle ja loput on historia...

Seurauksena itkua, epäluottamusta, sydänsurua...vaikka myöskin anteeksiantoa...

Tämä tapahtuma tulee välillä mieleen, kuten nytkin...

Ja taas keskusteltiin...Totesin Jamalle, ett jos sä nyt pyytäisit anteeksi, en voisi vaan sanoa "saat anteeksi" tai "anteeksi on annettu", vaan tarvitsisin jälleen kerran aikaa miettiä. Mietin myös miksi annoin anteeksi silloin ja aina uudestaan käsitellessäni asia. Koska Jama tunnusti ja oli pahoillaan? Koska ei menty loppuun asti? Muu? Mikä? Ja tälläkerta sain pohdinnoilleni vastaukseksi, koska rakastin silloin ja koska tunsin olevani rakastettu "kriisitilanteissa" ja tälläkin kerta.

1. Korinttolaiskirje 13

Suurin on rakkaus

1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta
minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai
helisevä symbaali.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin
kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi
kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta
puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja
vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta
puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei
kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile,
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei
katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken
se kärsii.
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee,
kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on
vajavaista,
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli
lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies,
olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta,
mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on
vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin
kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta
suurin niistä on rakkaus.

Rakkaus on kantanut tähän hetken ja antanut minulle tämän perhen. Siitä olen kiitollinen. Se mitä on tapahtunut on tapahtunut, se on menneisyyttä...voin päästä siitä irti ja nauttia nykyisyydestä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti